Emolehmätilan elämää Uuraisilla – Pikkulapsiarki kertaa sata
Yö on hiljainen Leppälän tilalla Uuraisilla, mutta pihatossa eletään vuoden jännittävimpiä hetkiä – maaliskuun alussa ensimmäiset emolehmät alkoivat poikia. Poikimahuippu ajoittuu maalis–huhtikuulle ja parhaana päivänä maailmaan syntyy jopa kuusi vasikkaa.
– Poikima-aika on kuin pikkulapsiarki kertaa sata. Väsyttää, mutta ei tympäise, koska joka hetki tapahtuu uutta, kertovat tilan omistajat Joni Kaipomäki ja Henna Leppänen.
Leppälän tilalla on ollut emolehmätuotantoa jo vuodesta 1995, eli siitä lähtien, kun Joni oli 4-vuotias. Kotitilallaan hän on kasvanut maatilayrittäjyyteen ja isännäksi hän ryhtyi vuonna 2011. Henna-puoliso tuli mukaan toimintaan vuonna 2016 Joensuusta. Henna teki eläintenhoitajaopintojen harjoittelun Leppälän tilalle ja vaikka erikoistuikin opinnoissaan maidontuotantoon, jäi valmistumisen jälkeen tilalle pysyvästi.
Emolehmätuotanto on Suomessa yleinen ja tärkeä tapa tuottaa kotimaista naudanlihaa vastuullisesti ja eläinten lajityypilliset tarpeet huomioiden. Emolehmätuotannossa lehmiä ei lypsetä, vaan ne kasvattavat vasikkansa itse. Lehmät ja vasikat elävät yhdessäkuuden kuukauden ajan.
Joni ja Henna pitävät luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön hyvinvointia erittäin tärkeänä. Leppälän tilan tuotanto on luonnonmukaista ja kaikki tilan eläimet laiduntavat. Emolehmätuotanto tilalla on lähivuosina kasvamassa merkittävästi.
– Vuoden päästä emolehmiä pitäisi olla 130. Meillä on mahdollistaa laajentaa tuotantoamme ja yritämme todella panostaa yrityksemme kehittämiseen. Emolehmien määrä on tällä hetkellä 115 ja tavoite on jopa 200:ssa emolehmässä,Kaipomäet kertovat.
Isot tilat tarkoittavat eläinten hyvinvointia, ei tehotuotantoa.
– Mitä enemmän eläimiä on, sitä enemmän pystytään eläinten hyvinvointiin vaikuttamaan. Me haluamme, että hyvä emo saa poikia pitkään. Se ei ole tehostamista tehostamisen vuoksi – se on pitkäjänteistä työtä eläimen parhaaksi, he kertovat.
Rendering component: media
Essi-lammas on innokkaasti mukana tilan touhuissa.
Emolehmätuotannossa on myös omat riskinsä
Emolehmätuotantoon liittyy tietysti myös riskejä, kuten eläintaudit, poikimavaikeudet ja sääilmiöt. Näihin on varauduttu kattavilla vakuutuksilla LähiTapiola Keski-Suomesta ja kehittämällä tilan turvallisuutta sekä eläinten että ihmisten kannalta. Esimerkiksi valaistusta on lisätty, porttiratkaisuja muutettu ja tilojen käytettävyyttä parannetaan jatkuvasti.
– Myös ihmisten hyvinvointia pitää ajatella ja kuinka saadaan työkykyä pidettyä yllä. Täytyy olla myös hyvät yhteistyökumppanit, kuten eläinlääkärit, Joni kertoo tilan riskienhallinnasta.
Eläinten hyvinvointi on Jonille ja Hennalle kaikki kaikessa. Tilalla investoidaan ratkaisuihin, jotka tukevat eläinten pitkää ja hyvää elämää. Tästä esimerkkinä on tilalle hankitut valvontakamerat. Kameravalvonta on ollut ratkaisevassa roolissa vasikoiden selviytymisen kannalta ja helpottanut yövalvontaa merkittävästi.
– Kamera on meille ihan korvaamaton. Se kertoo, milloin vasikka tarvitsee apua ja toisaalta, milloin kannattaa olla häiritsemättä emoa turhaan. Sen jälkeen, kun hankittiin kamerat, ei ole menetetty yhtään vasikkaa, Henna kertoo.
Sonneilla on merkittävä työ tilalla
Touko–kesäkuun vaihteessa tilan rytmi muuttuu. Ensin emolehmät vasikoineen pääsevät jaloittelualueelle totuttelemaan aitauksiin ja kun nurmi vihertää tarpeeksi, portit laitumelle avataan. Karja jaetaan astutusryhmiin laitumille siten, että jokaiselle sonnille tulee noin 30 emon lauma.
Sonnien kesä on merkittävä: kolme kuukautta töitä, joiden onnistuminen vaikuttaa koko seuraavan vuoden tuotantoon. Tilan sonnit ovatkin kukin yksittäin vakuutettu kattavasti. Emolehmät on vakuutettu ryhmävakuutuksella.
– Hyvä siitossonni maksaa auton verran. Siksi ne vakuutetaan erikseen. Jos sonni loukkaantuu tai ei pystykään tehtäväänsä, sillä on valtava vaikutus koko yrityksen talouteen. Vakuutukset eivät ole pelkkä pakollinen paha. Ne mahdollistavat, että voidaan jatkaa silloinkin, kun luonto päättää toisin, Joni sanoo.
Syksy ajaa lehmät pihattoihin ja talvi isännän aurausurakointiin
Syyskuun tullen laidunkausi päättyy ja lehmät palaavat pihattoihin. Syksyn vasikkaryhmä, noin kymmenen eläintä, syntyy. Talvi tuo mukanaan toisenlaista elämää. Silloin, kun eläinten kanssa on hiljaisempaa, aurausurakoinnit täyttävät päiviä.
Rendering component: media
Yksi esimerkki vastuullisuudesta Leppälän tilalla on Jonin rakentama katos polttoainesäiliölle. Säiliön alla on allas, jotta polttoainetta ei pääse valumaan ympäristöön.
– Tämä on tällainen isännän leikkipaikka. Tässä samalla paikalla oli minun leikkimökkini lapsena, Joni nauraa.
