Tullit tulevat taas – mitä Trump tahtoo Grönlannista?
Yhdysvallat näyttää haluavan Grönlannin tavalla tai toisella. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro maalaa kaksi skenaariota siitä, mitä tuleman pitää.
Joko taas! Viime vuonna Trump yllätti vastavuoroisilla tulleilla, jotka räjäyttivät osakkeiden pelkokertoimen. Silloin siihen riitti kauppapolitiikka, jota kuitenkin kaikki osasivat vaalilupausten ja edellisen kauden perusteella odottaa. Nyt hän tulee taas. Tällä kertaa geopolitiikka edellä, mutta kiristyskeinonaan ”maailman kaunein sana” eli tulli. Grönlannin sotaharjoitukseen osallistuneille kahdeksalle Euroopan maalle on tulossa helmikuun alussa 10 prosentin tulli, joka kesäkuussa nousee 25 prosenttiin, ellei diiliä Grönlannin ostamisesta ole saatu neuvoteltua.
Kauhuskenaario on helppo muodostaa. Kahdessa viikossa diplomaattiset keskustelut eivät etene riittävästi, jotta Trump lykkäisi tulleja uuteen määräaikaan, joten 10 prosentin tullit astuvat voimaan1. Eurooppa hylkää viimevuotisen periaatteensa vastatulleista pidättäytymisestä, koska uhka alueellisen koskemattomuuden rikkomisesta on liikaa jopa heille, jotka tulkitsevat Trumpin toimia ”hullun kuninkaan” -peliteorian kautta – etenkin kun paine tulee NATO:n sisältä. Kauppadiilin ratifiointi keskeytetään ja aiemmin jäädytettyjen 93 miljardin euron vastatullien annetaan tulla voimaan 7. helmikuuta.
Trump toimii kuten viime vuoden tullisodassaan Kiinaa vastaan ja nokittaa tulleissa joka kierroksella. EU aloittaa taloudellisen pakottamisen vastainen työkalun (anti-coercion instrument) käyttöönoton valmistelun, mikä voisi rajoittaa USA:n yhtiöiden pääsyä Euroopan sisämarkkinoille. Myös suomalaisten jäänmurtajien kauppa keskeytyy. Ukrainan rauhanprosessin turvatakuut pyyhkiytyvät tullisodan riehuessa ja lopulta NATO käytännössä hajoaa ja USA miehittää Grönlannin.
Pakon edessä Eurooppa tiivistää puolustusyhteistyötään jäljelle jääneille raunioille ja turvautuu yhteisvelkaan uskottavan armeijan rakentamiseksi. Suurvaltojen etupiiripolitiikka astuu näkyvämmin varjoista näyttämölle, Kiina aloittaa hybridioperaatiot Taiwanin horjuttamiseksi ja Venäjä pyrkii lisäämään pelotettaan myös Keski-Aasiassa.
Mitä Trump todella haluaa?
Todennäköisin skenaario on kuitenkin jonkinlainen diili. Mutta mitä USA todellisuudessa tavoittelee? Arviota vaikeuttaa maan joulukuun alussa julkaisema kansallinen turvallisuusstrategia, joka painottaa läntisen pallonpuoliskon hallintaa sotilasoperaatioita kaihtamatta. Vuosi alkoi Venezuelan johdon vaihtamisella ja välittömillä puheilla Grönlannin hankkimisesta joko rahalla tai aseilla uhaten.
USA:n turvallisuus- ja laajemmatkin geopoliittiset tavoitteet voivat kuitenkin olla täytettävissä, vaikka Grönlanti jäisi edelleen Tanskalle. Jo nyt USA:lla on Grönlannissa laajat sotilaalliset toimivaltuudet, joita voidaan tarkentaa vastaamaan ohjuspuolustusjärjestelmien (golden dome) mahdollisiin vaatimuksiin. Tämä voisi tarkoittaa USA:n sotilaallisen läsnäolon lisääntymistä ja pitkäaikaisia leasing-sopimuksia strategisilla alueilla. Samalla Eurooppa voisi sitoutua osallistumaan sekä arktisen turvallisuuden varmistamiseen että Grönlannin strategisen infrastruktuurin rakentamiseen. Kiinan ja Venäjän investointeja alueelle voitaisiin rajoittaa.
Ilmastonmuutos muuttaa Grönlannin ja laajemmin arktisen alueen geopoliittista merkitystä, kun kauppareitit sulavat ja luonnonvaraesiintymien hyödyntäminen helpottuu. USA:n ja Grönlannin yhteistyöasiakirja (memorandum of understanding) kriittisten maametallien hyödyntämisestä olisikin luultavasti diilin pääkohtia.
Talouskasvu peruttu?
Näiden skenaarioiden välissä on lukemattomia muita tulevaisuuden vaihtoehtoja, jotka voivat toteutua joko suoraan, mutta todennäköisemmin diilin jälkeen pidemmän ajan kuluessa. Yksi varteenotettava skenaario on Grönlannin itsenäistyminen ja liitännäisvaltiosopimus (compact of free association) USA:n kanssa. Tämä ei ole Grönlannin tahto tänään, mutta taloudellisten siteiden ja tulonsiirtojen kasvaessa se voi joskus olla.
Toistaiseksi varmaa on vain kauppa- ja geopoliittisen epävarmuuden jatkuminen. Se voi koronlaskuista huolimatta lykätä yritysten investointeja ja pitää kotitaloukset säästämismoodissa. Itse tullien suorat vaikutukset ovat aluksi pieniä, mutta kauppasotakierteen päästessä irti alkaneelle vuodelle ennustettu Suomen talouskasvun piristyminen voi kokea viime vuodelta tutun mahalaskun.
Polku jonkinlaiseen diiliin voi kulkea kauhuskenaariossa kuvattujen pimeiden tunneleiden läpi, jolloin osakemarkkinat syöksyvät ja osa sijoittajista vetäytyy markkinoilta. Sijoitusmarkkinat luovat painetta myös neuvotteluihin, kuten viikon mittaisiksi jääneet vastavuoroiset tullit osoittivat viime vuonna. Osakkeiden myynti voi ajoittua huonosti, jolloin sijoittaja menettää menettää diilin huumaa hehkuvat nousupäivät. Pitkäjänteisen sijoittajan on viisainta pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassaan.
1 Tätä ennen USA:n korkein oikeus voi todeta hätälain perusteella säädetyt tullit laittomiksi, mikä lisää epävarmuutta tullien toteutustavasta ja muuttumisesta sektorilähtöisiksi.
Hannu Nummiaro pääekonomisti LähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoitokonsernin laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoitokonsernin omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoitokonserni pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.
