Donald Trumpin mielestä amerikkalaisten pitäisi saada parhaat diilit eli halvimmat lääkkeet. Hän lupaa puristaa hinnat alas, vaikka väkisin. Ajatus on poliittisesti vetovoimainen: äänestäjät saavat lääkkeensä edullisemmin, ja demokraatitkin voivat taputtaa.
Sijoittajalle kuva on toinen. Yhdysvalloissa lääkkeistä maksetaan nyt moninkertaisia hintoja verrattuna Eurooppaan. Jos maailman suurimman markkinan katteet sulavat, se näkyy lääkejättien tuloksissa ja sitä kautta osakekursseissa.
Trumpin resepti ei ole edes kovin radikaali. Jo presidentti Joe Biden antoi Medicare-järjestelmälle oikeuden neuvotella myydyimpien lääkkeiden hintoja. Trump jatkaisi samaa, mutta ronskimmin.
Hintojen ohella paineessa ovat välikädet*. Yhdysvalloissa potilaiden, lääkeyhtiöiden ja valtion välissä on miljardiluokan liiketoiminta tukkuostajia, neuvottelijoita ja eräänlaisia vakuuttajia. Näiden yritysten pitäisi tehostaa terveysjärjestelmää ja laskea kustannuksia. Tutkimusten mukaan välikäsien osaoptimointi ja väärät kannustimet kuitenkin nostavat terveyskustannuksia. Trump uhoaa leikkaavansa näiden “välistävetäjien” lihavia katteita. Lääkeyhtiöiden taakkaa tämä säästöjen jakautuminen helpottaa. Trumpin tavoitteena on Yhdysvaltain omavaraisuuden kasvattaminen lääketuotannossa
Tullien avulla Trump pyrkii lisäämään Yhdysvaltain omavaraisuutta lääketuotannossa. Syyskuun lopulla presidentti ilmoitti asettavansa lääkkeille huikean 100 prosentin tullin. Tämä herätti hämmennystä, sillä EU:n mielestä aiemmin oli jo sovittu 15 prosentin tullista. Myöhemmin Valkoisen talon virkamies vahvisti, että aiempi diili EU:n kanssa pätee.
Lääkeyhtiöt voivat välttyä Yhdysvaltojen tulleilta, jos niillä on tuotantoa maan sisällä. Jo pelkkä suunnitelma tuotannon aloittamisesta Amerikan maaperällä riittää – ja suunnitelma on viimeistään nyt kaikilla. Tulliuhkaukset tosin vaihtuvat tiheään, joten varmaa on vain epävarmuuden kasvu. Eurooppalaisten lääkeyhtiöiden ja Euroopan talouden kannalta on oleellisinta, kuka saa tulot lääkepatenteista. Valmistuksen tuoma arvo on vähäinen innovaatiotuloihin verrattuna. Tutkimus ja patenttitulot virtaavat pois Euroopasta
Lääkehinnoissa on hyvä katsoa kokonaisuutta. Suomessa terveydenhuolto on noin 9 prosenttia BKT:sta, Yhdysvalloissa 17. Yli kaksi kolmasosaa terveydenhuollon menoista on palkkoja ja rakennuksia, molemmissa maissa. Lääkkeet haukkaavat vain 10–15 prosenttia kustannuksista. Kallis lääke voi olla halpa, jos se säästää hoitajien aikaa tai vähentää sairaalapäiviä. Lääkeyhtiöiden kurittaminen sen sijaan vähentää lääkkeiden tarjontaa ja uusia innovaatioita. Tämä voi olla lopulta kallista politiikkaa terveyden ja hoitokustannusten kannalta.
Euroopalle vaikutukset ovat hitaita. Yhdysvaltain järjestelmä on hajanainen ja uudistukset etenevät vuosien mittaan. Trumpia ärsyttävät enemmän muiden halvat hinnat kuin oman lääkemarkkinan kalleus. Presidenttiä miellyttääkseen lääkeyhtiöiden on nostettava Euroopassa vähintään listahintoja. Luultavasti ostajille annetaan alennuksia kulissien takana, mutta otsikoissa diili on tietysti paras.
Amerikkalainen lääkejätti Pfizer ilmoitti ensimmäisenä tekevänsä kuten Trump haluaa: halvemmat hinnat ja investointeja Yhdysvaltoihin. Yhtiön tulosennusteita lupaukset eivät laskeneet, mutta osakekurssi nousi palkkioksi saadun tullisuojan ansiosta ja epävarmuuden hälvetessä. Euroopan suurimmat lääkeyhtiöt
Rendering component: media
Lähde: LähiTapiola Varainhoito, Bloomberg. Tuotto osakkeen kokonaistuotto 26.9.2025. Tunnusluvut ennusteita 12 kk eteenpäin.
Lääkeyhtiöt kestävät tullit ja hintamuutokset. Euroopalle suurempi huoli on, että tutkimus ja patenttitulojen virta valuvat kiihtyvällä tahdilla Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Niiden etuina ovat osaaminen, riskirahoitus, säätelyn sujuvuus ja yhtenäiset markkinat. Euroopan taantuminen on pääosin omaa syytä, sillä vanha manner on keskittynyt menneen säilyttämiseen sen sijaan, että rakentaisi innovatiivista uutta taloutta.
Sijoittajalle viesti on selvä: jos haluaa olla lääkeinnovaatioiden myötätuulessa, katse kannattaa kohdistaa Atlantin taakse tai jopa Kiinaan.
*PBM (Pharmacy Benefit Manager), MCO (Managed Care Organization)
Heikki Urpelainen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.![[OWCS_ID:1509548867131]](https://www.lahitapiola.fi/assets/images/5715qeqodztv/6RXQv4qgTN4Vk4uwzZMNr6/975505348f905f17fda63d6a17eb2fe8/Urpelainen_Heikki_73.jpg?fm=webp&w=1944&h=838&q=30&fit=fill)
