Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Maria Östergård Käld ja Camilla Backman-KoskinenTalous

Taloudellinen tasa-arvo alkaa lapsuudesta – talouskasvatus muokkaa tulevaisuuden sijoittajia

Miten talouskasvatus vaikuttaa tulevaisuuden sijoittajiin ja taloudelliseen tasa-arvoon? Maria Östergård Käld ja Camilla Backman‑Koskinen tarkastelevat, miten lapsuuden rahapuhe, taloustaidot ja varhaiset esimerkit muokkaavat sijoittamiskäyttäytymistä ja varallisuuden kertymistä – ja miksi taloudellinen tasa-arvo rakentuu jo lapsuudessa.
Kuvassa LähiTapiola Varainhoitokonsernin Senior Advisor Maria Östergård Käld ja asiakkuusjohtaja Camilla Backman-Koskinen. Blogissaan he käsittelevät, miten taloudellinen tasa-arvo syntyy ja kuinka se vaikuttaa tulevaisuuden sijoittajiin.
Kuvassa vasemmalla Maria Östergård Käld ja oikealla Camilla Backman-Koskinen.
Tasa-arvo ei synny tyhjästä. Se rakentuu arjen kokemuksista, ympäristön odotuksista ja siitä, mitä lapselle annetaan lupa nähdä mahdollisena. Marian lapsuus Merenkurkun Bergössä, pienessä saaristokylässä opetti tämän varhain. Saarella mahdollisuudet olivat rajalliset, ja juuri siksi ne hetket, jolloin joku rikkoi rajoja, erottuivat selvästi. Hänen äitinsä päätös muuttaa 1950-luvulla opiskelemaan Helsinkiin oli aikansa naiselle huomattavan rohkea teko.Nykyisessä varainhoitotyössämme näemme saman ilmiön toisesta näkökulmasta: taloudellinen itsenäisyys ja varallisuuden kertyminen eivät ole vain strategisia sijoituspäätöksiä – ne ovat syvälle juurtuneita käyttäytymismalleja, jotka usein alkavat muotoutua jo lapsuudessa.

Varhainen talouskasvatus on ensimmäinen sijoitus tulevaisuuteen

Tutkimusten mukaan lasten käsitys rahasta ja taloudellisesta toimijuudesta muotoutuu huomattavasti aikaisemmin kuin usein oletetaan [1]. Jo varhaisessa iässä opitaan, onko raha mahdollisuus vai uhka ja onko säästäminen väline itsenäisyyteen vai vain arjen kulujen hallintaan.Samalla tutkimukset osoittavat, että käsitykset omasta osaamisesta, riskinotosta ja uramahdollisuuksista alkavat eriytyä sukupuolen mukaan varhain [2,3]. Nämä odotukset vaikuttavat myöhemmin siihen, kuka kokee taloudellisen päätöksenteon omakseen.Varainhoidon näkökulmasta tämä on ratkaisevaa: sijoittajakäyttäytyminen – riskinsieto, päätöksentekonopeus ja kyky hyödyntää pitkän aikavälin tuottoa – rakentuu pitkälti näiden varhaisten kokemusten varaan. Talouskasvatus on siis eräänlainen ensimmäinen pääomasijoitus, joka tuottaa korkoa koko elämän ajan.

Rahapuhe on sukupuolittunutta – ja vaikuttaa varallisuuden kertymiseen

Kotimaiset selvitykset osoittavat, että suomalaisissa perheissä rahasta puhutaan yhä eri tavoin pojille ja tytöille [4, 5]. Pojille korostetaan sijoittamista, vaurastumista ja yrittäjyyttä, kun taas tyttöjen kanssa painottuvat usein teemat kuluttaminen ja arjen talous.Tätä ilmiötä on havaittu myös julkisessa keskustelussa nuorten talousosaamisesta [6]. Rahapuheen sävy vaikuttaa siihen, millaisena taloudellinen toimijuus näyttäytyy: mahdollisuutena rakentaa varallisuutta vai ennen kaikkea velvollisuutena hallita kulutusta.Sama ilmiö näkyy myös sijoittajakuilussa, joka ei suinkaan synny pörssissä vaan tavoissa, joilla lapsille kerrotaan, mitä heidän on lupa tavoitella. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että taloudellinen sosiaalistuminen eli se, miten kotona puhutaan rahasta ja kenelle, selittää merkittävän osan naisten ja miesten sijoittamiskäyttäytymisen eroista [7].Kun naiset aikuisena sijoittavat keskimäärin harvemmin, myöhemmin ja varovaisemmin kuin miehet, kyse ei ole ensisijaisesti osaamisesta. Kyse on siitä, millaiseen taloudelliseen rooliin heidät on ohjattu kasvamaan.Nämä erot eivät ole viattomia. Kun sijoittamisesta puhutaan toisille enemmän ja toisille vähemmän, varallisuuden rakentaminen alkaa eriytyä jo ennen aikuisuutta.

Miksi taloudellinen tasa-arvo on tärkeää myös pääomamarkkinoilla?

Taloudellinen itsenäisyys rakentuu tulojen lisäksi omistajuudesta ja varallisuuden kertymisestä [8]. Kun sijoittaminen ei ole sukupuolineutraalia, ei myöskään varallisuuden kasvu ole sitä.Tilastollinen aineisto osoittaa, että suomalaisten sijoituskäyttäytyminen eriytyy edelleen taustaryhmittäin, erityisesti sukupuolen mukaan [9,10]. Myös tämän ilmiön juuret ovat lapsuudessa: Kasvatustieteellinen tutkimus osoittaa, että sukupuoliroolit ohjaavat lasten toimijuutta jo varhaisessa iässä [11]. Pojille sallitaan usein enemmän kilpailua ja riskinottoa, kun taas tytöille korostuvat sovittelevuus ja varovaisuus.Kun nämä odotukset siirtyvät aikuisuuteen, ne voivat vaikuttaa myös taloudellisiin valintoihin. Riskipitoiset sijoitukset voivat tuntua vierailta, jos riskinottoa ei ole nähty omana toimintakenttänä. Pankkien analyysit viittaavat samaan suuntaan: sijoittamisaktiivisuudessa ja riskinotossa on edelleen sukupuolittuneita eroja [12].Nämä erot heijastuvat pitkällä aikavälillä muun muassa:
  • varallisuuseroihin
  • eläketurvaan
  • taloudellisiin puskureihin
  • kykyyn hyödyntää markkinoiden tuottoa
Varallisuus ei ole vain yksityinen asia. Se vaikuttaa myös koko talouden resilienssiin ja mahdollisuuksiin. Siksi varhaisen roolikasvatuksen näkyvät ja näkymättömät viestit on tärkeää tiedostaa.

Kohti tasa-arvoisempaa taloudellista tulevaisuutta


Taloudellinen tasa-arvo ei ole pelkkä periaate, vaan se syntyy konkreettisista teoista.

Näin jokainen meistä voi vaikuttaa tasa-arvoisempaan taloudelliseen tulevaisuuteen:
  1. 1
    Puhutaan sijoittamisesta tasapuolisesti kaikille lapsille:
    Riippumatta sukupuolesta tai taustasta.
  2. 2
    Aloitetaan tasa-arvoinen talouskasvatus varhain:
    Varhaiset mallit ohjaavat myöhempää suhtautumista sijoittamiseen ja varallisuuden kasvattamiseen.
  3. 3
    Rakennetaan näkyviä taloudellisia roolimalleja:
    Esikuvat tekevät sijoittamisesta normaalin, ei poikkeuksellisen valinnan.
  4. 4
    Hyödynnetään tutkimustietoa politiikassa ja kasvatuksessa:
    Kun tiedämme mistä erot syntyvät, voimme myös vaikuttaa niihin.
Talouskasvatus syntyy yhdessä. Kun kodit, koulut ja yhteiskunta tukevat lasten taloudellista toimijuutta, avaamme ovia tasa-arvoisempaan huomiseen. Me voimme jokaisessa rahakeskustelussa vahvistaa tai purkaa rajoja. Valitaan malli, joka antaa kaikille saman luvan vaurastua.Maria Östergård Käld
Senior Advisor
LähiTapiola Varainhoito

Camilla Backman-Koskinen
Asiakkuusjohtaja
LähiTapiola Varainhoito

Lähteet

1. SEB: Så tidigt formas barns ekonomiska vanor (2025). https://seb.se/privat/livet/ekonominyheter/ekonomibloggen/2025/sa-tidigt-formas-barns-ekonomiska-vanor2. Helsingin yliopisto (Tutkielmablogi): Tyttöjen ja poikien kanssa käytävät rahakeskustelut – mitä keskusteluista opitaan? (2026). https://blogs.helsinki.fi/graduparaati/2026/01/26/tyttojen-ja-poikien-kanssa-kaytavat-rahakeskustelut-mita-keskusteluista-opitaan/3. Jyväskylän yliopisto: Tutkimus – Nuorten talousosaaminen hyvällä tolalla – koettu taloudellinen tilanne ohjaa kulutusasenteita (2024). https://www.jyu.fi/fi/uutinen/tutkimus-nuorten-talousosaaminen-hyvalla-tolalla-koettu-taloudellinen-tilanne-ohjaa-kulutusasenteita4. OP Media: Vanhempi, rahapuhe teinin kanssa kannattaa! (2019). https://www.op-media.fi/omat-rahat/vanhempi-rahapuhe-teinin-kanssa-kannattaa/5. Ruuhkavuodet: Vanhemmat puhuvat tytöille rahasta eri tavalla kuin pojille (2024). https://www.ruuhkavuodet.fi/2024/09/28/vanhemmat-puhuvat-tytoille-rahasta-eri/6. OP Media (Nuorisobarometri-uutinen): Nuorisobarometri kertoo tyttöjen ja poikien rahapuheesta (2024). https://www.op-media.fi/talous/nuorisobarometri-kertoo-tyttojen-ja-poikien-rahapuheesta/7. Niessen‑Ruenzi, A., Mueden, V. & Zimmerer, L. (2025): Financial Socialization and the Gender Investment Gap. University of Mannheim. https://www.bwl.uni-mannheim.de/media/Lehrstuehle/bwl/Niessen-Ruenzi/Gender_Differences_in_Financial_Socialization__1_.pdf8. European Institute for Gender Equality (EIGE): Financial independence and gender equality (2024). https://eige.europa.eu/sites/default/files/documents/financial-independence-and-gender-equality.pdf9. Tilastokeskus: Sijoitusvarallisuutta kertyy iän myötä (2023). https://stat.fi/fi/julkaisu/clcspfwg3bsr00bvwvg4qmtnh10. Finanssiala ry: “Sijoitettu raha tukee kansantaloutta …” – Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus (2026). https://www.sttinfo.fi/tiedote/7171599011. Moilanen, Sini (2018). Sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus. Oulun yliopisto, OuluREPO12. Danske Bank: Tutkimus – Suomalaiset kokevat osakesijoittamisen vaikeaksi ja riskialttiiksi (2025). https://danskebank.com/fi/uutiset/uutisarkisto/press-releases/2025/23102025
Vastuuvapauslauseke:Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy -konsernin yhtiöiden ("Varainhoito") laatima ja perustuu niiden näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina.Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvon alenemisesta ja pääoman menetyksestä. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta.LähiTapiola Varainhoito Oy -konserniin kuuluvat LähiTapiola Varainhoito Oy, Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.

Näkökulmia

Katso lisää näkökulmia