Marika MakkonenMaa- ja metsätalous11.12.2025

Suomen ja Ruotsin metsäriskeissä on eroja – yhteistyöllä hyönteistuhoja vastaan

Suomen ja Ruotsin metsät ovat ilmastollisesti ja taloudellisesti samankaltaisia, mutta metsäriskeissä maiden välillä on eroja. Metsävahinkoja aiheuttavat tuuli, lumi ja hirvet. Näin on ollut pitkään myös Ruotsissa, mutta viime vuosina kirjanpainaja on noussut siellä suurimmaksi ja vakavimmaksi tuhojen aiheuttajaksi.

Suomessa kirjanpainajatuhojen huippuvuosi oli 2021. Tuhopuuston määräksi arvioitiin noin 0,5–1,0 miljoonaa kuutiometriä. Myös Ruotsissa kirjanpainajatuhojen huippu osui samaan ajankohtaan (2020–2021). Siellä tuhot olivat karumpaa katsottavaa, sillä tuhopuun määrä ylsi 6 miljoonaan kuutioon.

Massiivinen kirjanpainajatuho sai sysäyksen alkuvuonna 2019 riehuneesta Alfrida-myrskystä. Meillä samainen myrsky muistetaan Aapelina. Tuolloin Ruotsin metsiin jäi korjaamatta suuri määrä puuta. Huonoa tuuria oli muutenkin. Takana oli kuiva ja kuuma kesä (2018). Nämä yhdessä loivat ihanteelliset olosuhteet kirjanpainajan lisääntymiselle. Meillä Aapelin jälkeiset tuhot olivat pienemmät, ja ne saatiin korjattua nopeammin.

Viimeaikaiset sateiset ja viileämmät kesät ovat hillinneet kirjanpainajakantoja molemmissa maissa. Näissä olosuhteissa parveilu alkaa myöhään, eikä toinen sukupolvi ehdi kehittyä. Suomessa tutkijat pitävät laajoja epidemioita epätodennäköisinä nykyilmaston rajoittaessa niiden syntymistä. Myös äärimmäinen kuivuus on harvinaisempaa.

Muutamasta paremmasta vuodesta huolimatta hyönteistuho nähdään yhtenä merkittävimmistä kasvavista riskeistä niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Skogsstyrelsenin tuore analyysi on arvioinut, että seuraavien 25 vuoden aikana viisi kuudesta merkittävästä riskistä pysyy korkeana tai kasvaa: kuivuusstressi, myrskyt, metsäpalot, kirjanpainaja ja eroosio. Eroosiota lukuun ottamatta näin myös meillä, mutta ei metsäpalojen osalta.

Suomessa metsäpalojen pinta-alat ovat pieniä ja määrällisesti niitä on vähän. Ruotsissa sen sijaan metsäpalot ovat olleet laajempia ja vaikeammin hallittavia. Esimerkiksi 2018 Ruotsissa koettiin historiallinen metsäpalokesä, kun Keski-Ruotsissa paloi yli 25 000 hehtaaria. Eroa selittää mm. se, että Ruotsissa paloja on sattunut vaikeapääsyisemmillä alueilla hidastaen sammutustöitä. Suomessa metsäpalovalvonta on sen sijaan keskitetympää ja tehokkaampaa, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin.

Vakuutusyhtiöt hajauttavat omaa riskiään jälleenvakuuttamalla suurimpia riskejään. Metsän riskeistä tällaisia ovat myrsky- ja lumituhot. Uutena rinnalle on noussut hyönteistuhot. Niiden osalta vakuutusyhtiöt ovat uuden edessä: kun yleensä vahinkotapahtumalla on selkeä alkamis- ja päättymisajankohta, hyönteisten kohdalla näin ei ole. Vahinko voi jatkua vuosikausia.

Teknologia voi tulla avuksi siinä, että metsän riskit pysyvät hallittavissa. Esimerkiksi LähiTapiola on ottamassa käyttöön mallin, joka pyrkii tunnistamaan kirjanpainajatuhoriskin yksittäisen kiinteistön tasolla. Mitä paremmin tunnemme omat maakohtaiset riskimme, sitä paremman jälleenvakuutussuojan saamme kansainvälisiltä toimijoilta. Myös metsänomista hyötyy: mitä vähemmän vahinkoja ylipäänsä metsissä tapahtuu, sitä varmemmin vakuutuksia niille myönnetään myös tulevaisuudessa.

Keinot metsäriskien hallitsemiseksi ovat pitkälti yhteisiä: on lisättävä tiedottamista, tunnistettava riskialueet entistä paremmin, kohdistettava suunnittelua ja oikeita toimenpiteitä mm. puulajivalinnoin ja monimuotoisuutta lisäämällä. Ruotsissa korostetaan kriisivalmiuden parantamista sään ääri-ilmiöihin. Tätä ei ole syytä unohtaa myöskään miellä Suomessa.

Marika Makkonen

LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija ja LähiTapiola Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu alunperin mielipidekirjoituksena Metsälehdessä 21. marraskuuta 2025.

Näkökulmia

Katso lisää näkökulmia