Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Tero PesonenSijoittaminen

Situational Awareness -rahasto kuohutti finanssimaailmaa – mistä on kyse?

Tekoälybuumin keskelle perustettu Situational Awareness tuotti sijoittajille satojen prosenttien voittoja, kunnes markkinoiden suunnanmuutos paljasti strategian heikkoudet. Mitä sijoittajan kannattaa oppia tästä näyttävästä romahduksesta?
Heinäkuussa finanssimedioiden etusivut täyttyivät otsikoista, jotka käsittelivät Situational Awarness -hedge-rahaston ”räjähtämistä”. Tekoälyyn ja sen infrastruktuuriin keskittynyt Situational Awareness -rahasto oli pakotettu myymään koko likvidi portfolionsa. Reilusti velkavipua käyttänyt rahasto ei kestänyt tekoälyosakkeisiin kohdistunutta hetkellistä myyntipainetta ja pankkien margin call -vaateet pakottivat sen pakkomyynteihin.On lähes tragikoomista, että hedge-rahaston nimi on Situational Awareness (tilannetaju tai -tietoisuus) ja rahasto joutuu pakotettuna likvidoimaan valtaosan portfoliostaan. Juurisyinä olivat teemat, jotka toistuvat kerta toisensa jälkeen:
  1. 1
    velkavipu
  2. 2
    hajautuksen puute
  3. 3
    lähes olematon riskienhallinta
  4. 4
    hybris
Tämä tilanne syntyi vain reilut kaksi vuotta rahaston perustamisen jälkeen – eli mitä suurimmissa määrin tilannetajun puutetta. Mitä siis tapahtui?

Situational Awareness -rahasto sai inspiraationsa Aschenbrennerin tunnetusta esseestä

Situational Awareness on vuonna 2024 perustettu hedge-rahasto, joka keskittyy tekoälyyn ja siihen liittyviin osakkeisiin. Rahaston perustaja on Leopold Aschenbrenner, vain 25-vuotias saksalainen tekoälytutkija. Aschenbrenner valmistui Columbian yliopistosta vuonna 2021, vasta 19-vuotiaana. Hän oli perustamassa Columbian efektiivinen altruismi -chapteria, mikä selittää, miksi hän vuoden 2022 alussa aloitti työt Sam Bankman-Friedin kryptopörssin, FTX:n hyväntekeväisyysjärjestön (FTX Foundation) palkkalistoilla. Työrupeama jäi varsin lyhyeksi FTX:n ajauduttua konkurssiin vuoden 2022 lopulla. Aschenbrenner irtisanoutui samana päivänä, kun FTX hakeutui konkurssiin.Vuoden 2023 alussa Aschenbrenner aloitti työt OpenAI:n Superalignement-tiimissä. Tiimin pääasiallinen tehtävä oli kehittää teknisiä ratkaisuja, joilla tekoälyn suorituskyky ohittaisi ihmisen suorituskyvyn. Alkuvuonna 2023 OpenAI joutui tietohyökkäyksen kohteeksi ja hakkeri onnistui varastamaan arkaluontoista materiaalia. Aschenbrenner kirjoitti tapauksesta johdolle ja hallitukselle suunnatun avoimen kirjeen, jossa hän kyseenalaisti turvaprotokollat ja nosti epäilyksiä mm. kiinalaisten teollisuusvakoilun mahdollisuudesta. Huhtikuussa 2024 OpenAI irtisanoi Aschenbrennerin ja irtisanomisen syynä oli väitetty informaatiovuoto. Aschenbrennerin mukaan hänen avoin kirjeensä oli syy irtisanomiseen.Irtisanomisensa jälkeen Aschenbrenner istui kirjoituspöytänsä ääreen ja kirjoitti 165-sivuisen esseen, jonka otsikko oli ”Situational Awareness: The Decade Ahead”. Essee julkaistiin kesäkuussa 2024 ja sen pääasiallinen viesti oli AGI:n (Artificial General Intelligence, yleinen tekoäly) tuleminen, AGI:n polku superälykkyyteen, sen tuomat riskit ihmiskunnalle ja AGI-realismin yleisperiaatteet. Essee sai huomattavaa julkisuutta Silicon Valleyssa ja laajemminkin mediassa. Tämän seurauksena Aschenbrenner nousi hetkessä johtavien tekoälyvaikuttajien joukkoon.Tuoreen julkisuuden ja maineensa turvin Aschenbrenner perusti heinäkuussa 2024 esseensä mukaan nimetyn hedge-rahaston, Situational Awareness. Aschenbrenner onnistui keräämään aloituksessa $ 225 miljoonaa lähinnä teknologiavaikuttajilta, kuten Patrick ja John Collisonilta, Daniel Crossilta ja Nat Friedmanilta. Situational Awareness -rahaston strategia oli erittäin yksinkertainen: Lyödä vetoa tekoälyn voittokulun puolesta ja samalla perinteistä ohjelmistoyhtiökenttää vastaan. Tämä tapahtui ostamalla pääosin tekoälyyn keskittyviä ns. tekoälyinfrastruktuuriosakkeita, eli yhtiöitä, jotka mahdollistivat tekoälyn rakentamisen. Tätä kutsutaan toisinaan picks and shovels -strategiaksi, eli ei sijoiteta esimerkiksi kultaan vaan lapioihin ja hakkuihin, joilla kultaa kaivetaan. Aschenbrenner myös ilmeisesti shorttasi ohjelmistoyrityksiä.Tekoälyosakkeissa pitkänä oleminen oli luonnollisesti voittava strategia 2024–2026. Rahaston tuotot olivat tähtitieteelliset ja Aschenbrenner käytti myös reilusti velkavipua vahvistaakseen voittojaan. Tarkkoja tietoja rahaston ITD-tuotosta ei ole saatavilla, mutta puhutaan useiden satojen prosenttien tuottotasoista. Elokuusta 2025 kesäkuuhun 2026 rahasto tuotti 367 %. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan rahaston bruttosijoitusaste oli noin 400 %, eli sen velkavipu oli 4x. Kesäkuussa 2026 rahaston salkun koko oli noin $ 45 miljardia, eli sijoittajien pääomaa olisi siten tullut noin € 10 miljardia. Velkavipu oli pankeilta, mahdollisesti repo-rahoitusta tai muuta vastaavaa, jossa pankit lainaavat rahastolle riihikuivaa sen omistuksia vastaan (esim. 50 % osakkeen/salkun arvosta).

Tekoälyosakkeiden nopea lasku räjäytti rahaston

Heinäkuussa markkinoilla heräsi epäily tekoälyosakkeiden arvostustasoista ja niiden kyvystä jatkaa historiallista voittokulkuaan. Tämän seurauksena sijoittajat siirtyivät hetkellisesti myyntilaidalle ja tekoälyliitännäiset osakkeet laskivat nopeasti 15–25 %. Vaikka noin 20 %:n liike alaspäin on suuri, varsinkin muutamalle viikolle, sen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia rahastolle, joka on kasvanut useita satoja prosentteja.Tässä tapauksessa ongelman aiheuttivat velkavipu ja keskittymisriski. Koska Situational Awareness oli noin 4x vivutettu, 20 % lasku on merkittävästi dramaattisempi. Sadan yksikön vivuttamattomalle rahastolle tappio olisi siis vain 20 %, mutta Aschenbrennerin sijoitusaste oli 400 %, eli 100 yksikön portfolion takana oli vain 25 yksikköä omaa pääomaa ja 75 yksikköä velkarahaa. Siten 20 yksikön salkun arvon lasku tarkoittaisi 80 %:n laskua rahaston omalle pääomalle. Julkisuudessa on esitetty, että Situational Awareness -rahaston heinäkuun tuotto olisi ollut -67 %, joka on linjassa edellä esitetyn teoreettisen laskelman kanssa. Voimakkaan kurssiliikkeen seurauksena pankit lähestyivät rahastoa, ja vaativat lisää vakuutta margin call -vaatimuksina. Koska Aschenbrennerillä ei ollut antaa lisävakuutta, hän oli pakotettu pakkomyyntiin. Lopputuloksena oli neuvoteltu transaktio, jossa Ken Griffinin Citadel osti koko Situational Awarenessin likvidin portfolion merkittävällä alennuksella. Situational Awareness jäi eloon ja manageeraa tällä hetkellä mitä ilmeisimmin puhtaasti private-sijoituksista koostuvaa salkkua, josta valtaosa on Antropic-sijoitus. Taustatietona todettakoon, että Aschenbrennerin tuore vaimo on Anthropicin Chief of Staff.

Historia toistaa itseään

Vastaavia tapauksia on nähty markkinoilla useita viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhteisiä nimittäjiä ovat tyypillisesti velkavipu, korrelaatioiden aliarviointi ja liian keskittyneet positiot.Tunnetuin esimerkki on vuonna 1998 romahtanut Long-Term Capital Management (LTCM), jonka perustaja John Meriwether kokosi ympärilleen huippumatemaatikoita ja Nobel-palkittuja taloustieteilijöitä. Rahasto toteutti korkoarbitraasia huomattavalla, jopa 25-kertaisella velkavivulla. Aasian ja Venäjän finanssikriisit kuitenkin kasvattivat markkinoiden korrelaatioita ja hajottivat rahaston oletukset, mikä johti massiivisiin tappioihin ja rahaston kaatumiseen.Vuonna 2006 puolestaan Amaranth Advisors romahti yhden liian suureksi kasvaneen maakaasupositionsa vuoksi. Salkunhoitaja Brian Hunterin onnistumiset kasvattivat energiasijoitusten painon liian suureksi, ja markkinan käännyttyä rahasto kärsi noin 6,5 miljardin dollarin tappiot. Tapaus korosti hajautuksen ja riskirajojen merkitystä.Vuonna 2021 Archegos Capital Management kaatui keskittyneen sijoitusstrategian, merkittävän velkavivun ja puutteellisen läpinäkyvyyden seurauksena. Bill Hwangin johtaman family officen suuret swap-positiot romahtivat markkinoiden käännyttyä, mikä aiheutti pankeille noin 10 miljardin dollarin tappiot. Myöhemmin Hwang tuomittiin rikoksistaan vankeuteen.Näitä tapauksia yhdistää sama opetus: merkittävä velkavipu yhdistettynä keskittyneisiin positioihin tai kriisitilanteissa kasvaviin korrelaatioihin voi johtaa nopeasti hallitsemattomiin tappioihin, vaikka strategia näyttäisi normaalioloissa toimivan erinomaisesti.

Case Situational Awarness – mitä sijoittajan pitäisi ajatella?

Ensimmäinen ihmetyksen aihe: Kuinka 24-vuotias, vailla mitään sijoitustaustaa, onnistuu keräämään sijoittajilta sijoitettavaa varallisuutta? Aschenbrennerin tapauksessa hänen ”ihmelapsileima”, viraaliksi levinnyt essee ja hänen ajoituksensa tekoälybuumin ytimeen toimivat jossain määrin selittävinä tekijöinä. Tästä huolimatta sijoittajien sokea luottamus ihmetyttää. Yksi keskeisimmistä selityksistä lienee FOMO ja epätoivoinen suunnan etsiminen uuden (teköäly) edessä. On ilmeistä, että tekoäly tulee muuttamaan maailmaa ja sijoittajat haluavat hyötyä siitä. Epävarmuuden vallitessa sijoittajalla menee kuitenkin helposti sormi suuhun. Jos joku tarjoaa vastauksia ja suuntaa, on helppo luottaa tähän tahoon.Toinen ihmetyksen aihe: Eikö historia opeta mitään? Situational Awareness -tapauksessa on paljon yhtäläisyyksiä aiemmin tapahtuneiden rahastoräjähdysten kanssa: hajautuksen puute, velkavipu ja suhteettoman suuri luotto omiin kykyihin (hybris). Merkittävän velkavivun käyttö listatuilla markkinoilla johtaa yleensä huonoihin lopputuloksiin, jos salkku on keskittynyt harvoihin korkean volatiliteetin kohteisiin. Riskiä kasvattaa myös se, ettei strategia ole lainkaan markkinaneutraali, toisin kuin monet nykyiset monistrategiahedgerahastot.Varainhoitajien mantrat hajatuksesta, velkavivun maltillisesta käytöstä ja robustista riskienhallinasta saattavat kuulostaa tylsiltä ja tarpeettomilta. Varsinkin, jos naapuritalon cowboy-rahasto raportoi sadan prosentin tuottoa viime vuodelta, sijoittaja saattaa kysyä itseltään ”Tuliko nyt valittua oikea hevonen?”. Historia kuitenkin osoittaa, että ”reversion to mean” on todellinen ilmiö ja suomalaisille tuttu sanonta ”ken kuuseen kurkottaa…” pitää monesti paikkansa. Sijoittajan on hyvä muistaa eri omaisuuslajien pitkän aikavälin tuottohistoria ja peilata sitä edessään oleviin lupauksiin tai tavoitteisiin. Reaalimaailmalla on tapana lopulta palauttaa kuuseen kurkottelijat takaisin katajan juurelle.Tero Pesonen
Johtaja, pääomasijoituksetMissing rich text element: blockquote
Vastuuvapauslauseke:
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy -konsernin yhtiöiden ("Varainhoito") laatima ja perustuu niiden näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina.Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvon alenemisesta ja pääoman menetyksestä. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta.LähiTapiola Varainhoito Oy -konserniin kuuluvat LähiTapiola Varainhoito Oy, Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.

Näkökulmia

Katso lisää näkökulmia