Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Heikki UrpelainenTalous

Ruotsalaisten johtajien vinkit Suomelle: Näin epäonnistujat pelastavat talouden

Ruotsissa on terveysalan pörssiyrityksiä kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Voisiko terveysalasta rakentaa tukijalan myös Suomen talouteen? LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Heikki Urpelainen kysyi vinkkejä ruotsalaisilta johtajilta ja sai yllättäviä neuvoja.
Ruotsissa on 42 terveysalan yritystä, joiden markkina-arvo on yli 100 miljoonaa euroa. Pelkästään Tukholman seudulla on pienempiä terveysalan laite- ja tuoteyrityksiä useita satoja, ja ne työllistävät yli 20 000 ihmistä. Suomessa on vahvaa lääketieteen, biologian ja kemian osaamista, mutta terveysalan yrityksiä vähän. Millä keinoilla innovatiivisia terveysalan yrityksiä syntyisi enemmän? Ruotsalaiset terveysalan pörssiyritysten johtajat tarjosivat kiinnostavia näkökulmia.

Suomalaisten yritysten täytyisi rakentaa uutta

Myös Ruotsissa kasvuyritysten johtajat marisevat paikallisten riskirahoittajien varovaisuudesta. Tukholmalainen toimitusjohtaja kuvaili eroa näin: ruotsalainen pääomasijoittaja kehotti palkkaamaan kasvuprojektiin kaksi henkeä. New Yorkissa vaadittiin kahtasataa. Miten olisi käynyt Suomessa? No, arvatkaa itse. Ruotsalaisilla on toki pitkä historia lääkealalla ja epäreilusti enemmän rahaa, mutta myös asenne on toinen. He haluavat rakentaa uutta, eivät vain puolustaa saavutettua. Suomalaisten into osinkoihin ja haluttomuus kasvuun on ilmiö, jota Talouselämän Anni Erkko kuvaa osuvasti kolumnissaan. Kolumni pohjautuu McKinseyn tuoreeseen raporttiin, joka näyttää suomalaisyritysten kasvavan hitaammin kuin verrokit.

Ruotsi tekee, Suomi puhuu

Maitamme yhdistävä jupinan aihe on julkinen tuki. Ruotsi kerää kuitenkin kehuja systemaattisella toiminnallaan innovatiivisen yritystoiminnan edistämisessä. Rahaa, intoa ja konkreettisia tekoja näyttäisi Ruotsissa riittävän vielä poliittisten juhlapuheiden jälkeenkin. Ruotsissa akateemisten tutkimustulosten kaupallistamista edistää lainsäädäntö, jossa tulokset omistaa tutkija. Tämä kaupallistamisen selkeys koetaan tärkeäksi yritysten kehityksen ja innovaatioiden kannalta. Suomessa ja monissa muissa maissa tutkija saa osuuden taloudellisesta hyödystä, mutta toimintatavat vaihtelevat, mikä tuo epävarmuutta yrittämiseen. Lisäksi yliopistojen kyvyssä kaupallistaa tutkimustuloksia on merkittäviä eroja, sillä se vaatii osaamista ja panostuksia.

Epäonnistuminen on opettavaista

”Suomeen tarvitaan enemmän epäonnistujia”, kärjisti ruotsalainen toimitusjohtaja. Hän selitti, että parikymmentä vuotta sitten kompuroineet yrittäjät olivat nyt kokeneita kasvuyritysten perustajia, johtajia ja hallitusosaajia. Kliseistä, mutta ymmärrettävästi kasvu ja riskinotto suosii erilaista osaamista kuin vakauteen ja säilyttämiseen tähtäävä yritystoiminta. Äskeinen taloustieteen Nobel-palkinto tukee ruotsalaisten kommentteja. Palkitut tutkijat osoittivat, että yliopistot ovat keskeisiä innovaatiokasvun moottoreita. Palkinto vahvisti myös, että luova tuho, eli epäonnistuminen, on usein hedelmällinen osa uudistumista. Toivoa kuitenkin on: ekonomisti Mika Maliranta muistuttaa kirjassaan Pinnan alta, että Suomen tuottavuus voi kohentua osaamisen ja teknologian myötä. Rohkaisua kasvuyrittäjyyteen tarjoaa myös Mårten Mickos, jonka kokemukset uunituoreessa kirjassa Kasvun kaava kertovat, miten vaikeaa mutta palkitsevaa kasvu voi olla. Oma huoleni on Suomen talouden painottuminen teollisuuden ja perustuotannon aloille, joilla hinnoitteluvoima on heikko ja kilpailu kovaa. Tehostaminen syö näillä aloilla nopeasti hyötynsä, sillä aina joku tehostaa enemmän. Pitäisikö miettiä kokonaan uusia tuotteita tai toimialoja?

Kolme kiinnostavaa ruotsalaista terveysalan yritystä:

  1. 1
    Xvivo: elinsiirrot mahdollistava teknologia
  2. 2
    Devyser: terveysalan laboratorioiden geenitestit
  3. 3
    Camurus: lääkkeitä riippuvuuteen ja harvinaisiin sairauksiin
Heikki Urpelainen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.

Näkökulmia

Katso lisää näkökulmia