Laihtumisen talous: miksi lihavuuden hoito on investointi, ei pelkkä kulu
Lihavuuden hoito nähdään usein pelkkänä kulueränä, vaikka kyse on todellisuudessa investoinnista terveyteen ja talouteen. Salkunhoitaja Heikki Urpelainen tarkastelee, miten lihavuuslääkkeet muuttavat kulutusta, yrityksiä ja markkinoita.
Lihavuus on kasvanut väestön ikääntymisen ja tupakoinnin rinnalle yhdeksi suurimmista kansanterveyden haasteista. OECD arvioi, että ylipaino aiheuttaa jo noin kahdeksan prosenttia terveydenhuollon kustannuksista lisääntyneinä sairauksina. Muita kustannuksia aiheutuu esimerkiksi ennenaikaisista eläkkeistä ja sairauspoissaoloista.
Keskustelussa unohtuu helposti yksi näkökulma: lihavuuden hoito ei ole pelkkä kuluerä. Se on myös investointi.
Terveempi työikäinen väestö on tuottavampi. Vähemmän sairauksia tarkoittaa vähemmän kustannuksia ja enemmän työpanosta. Parempi painonhallinta rakentaisi myös tulevaa työkykyä. Lapsilla lihavuuden negatiiviset vaikutukset koulunkäyntiin, opintoihin ja mielenterveyteen ovat huolestuttavia. Paino vaikuttaa yllättävän moneen asiaan – jopa lisääntymisterveyteen hormonitasapainon kautta.
Miksi laihtumista ei edistetä voimakkaammin, vaikka hyödyt terveyteen ja talouteen olisivat isot?
Syy löytyy paljolti asenteista. Lihavuutta pidetään yhä helposti yksilön itsekurin puutteena. Kun lääkkeitä ehdotetaan avuksi, osa näkee ne epäreiluna oikotienä hoikkuuteen.
Tämä näkyy myös suomalaisten mielipiteissä. LähiTapiolan kyselyssä suhtautuminen lihavuuslääkkeisiin ja niiden korvattavuuteen oli yllättävän kriittistä. Myönteisimpiä olivat naiset ja kaupungeissa asuvat. Koulutetut puolestaan suhtautuivat muita suopeammin ajatukseen sokeri- ja rasvaveroista, joilla lääkkeitä voitaisiin rahoittaa.
Valtiot joutuvat ennemmin tai myöhemmin panostamaan lihavuuden hoitoon enemmän. Suomalaisista yli puolet on ylipainoisia, mikä on liian suuri taakka kansanterveydelle ja taloudelle. Halpenevat lihavuuslääkkeet ovat yksi osa ratkaisua. Toinen voi olla verotus: rasva- ja sokeriverot, joilla elintarvikealan yritykset maksavat osan lihomisen kustannuksista.
Yritysmaailmasta löytyy myös edistyksellisyyttä lihavuuden hoidossa. Stora Enso toteutti yhteistyössä terveysyritys Pihlajalinnan kanssa ohjelman, jossa työntekijöiden painonhallintaa tuettiin sekä lääkityksen että ohjauksen avulla.
Hiljattain lihavuuden hoitoon on kehitetty uusia lääkkeitä, jotka ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi. Miten suhtaudut uusiin lihavuuslääkkeisiin? (%, n=1 049)
Rendering component: media
Lähde: LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely, 12.–19.9.2025. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä.
Laihtumisen megatrendi ravistelee ruokakauppaa, kauneusalaa ja terveysyhtiöitä
Samaan aikaan kun poliitikot epäröivät, yritykset sopeutuvat nopeasti.
Arvioiden mukaan jopa noin 18 prosenttia amerikkalaisista on käyttänyt nykyaikaisia lihavuuslääkkeitä. Cornellin yliopiston tutkimus paljastaa, mitä tämä tekee kulutukselle. Lääkkeitä käyttävissä kotitalouksissa rahaa kulutettiin noin kymmenen prosenttia vähemmän prosessoituihin ruokiin, naposteltaviin herkkuihin ja makeisiin. Kahvila- ja pikaruokakäynteihin rahaa kului kahdeksan prosenttia aiempaa vähemmän. Tutkimuksissa myös alkoholi- ja sokerijuomien myynnin on havaittu olevan paineessa.
Sama lihavuuslääkkeiden aikaansaama muutos näkyy yritysten kommenteissa.
Vähittäiskauppajätti Walmart kertoo asiakkaiden ostavan vähemmän ja pienemmän kalorisisällön ruokaa laihdutuslääkkeiden vuoksi. Brittiläinen Tesco puolestaan lisää valikoimiinsa proteiinijuomia ja terveellisiä välipaloja. Hollantilais-amerikkalainen ruokakauppa Ahold on jopa arvioinut hyötyvänsä laihdutustrendistä terveellisemmän tuotevalikoimansa ansiosta.
Myös elintarviketeollisuus reagoi. Ranskalaisen Danonen johto on iloinnut jogurtin myynnin huimasta kasvusta Yhdysvalloissa lihavuuslääkkeiden käytön yleistyessä. Moni amerikkalainen mieltää jogurtin terveystuotteeksi ja yhtiö on korostanut tuotteidensa sopivuutta laihduttajille.
Muutos näkyy myös muilla aloilla.
Urheiluvaatevalmistajat, kuten Lululemon ja Nike hyötyvät, kun ihmiset liikkuvat enemmän ja innostuvat uudesta kehostaan. Vaatemarkkinoilla vaikutus on kaksijakoinen: osa ostaa väliaikaisesti edullisia vaatteita koon muuttuessa, osa taas panostaa ulkonäköönsä enemmän kuin ennen.
Kauneusmarkkinoilla hyötyjiä löytyy myös lääkeyhtiöistä. Sveitsiläinen Galderma valmistaa tuotteita, jotka silottavat ryppyjä ja stimuloivat kollageenin muodostumista. Laihtuminen voi tehdä ihosta löysempää ja tuoda esiin ikääntymisen merkkejä, mikä kasvattaa kysyntää.
Terveysteknologiassa puolestaan amerikkalainen Dexcom valmistaa sensoreita, joilla voi seurata esimerkiksi ruokailun vaikutusta veriarvoihin. Dexcom on myös suomalaisen terveyssormusyhtiö Ouran suurimpia omistajia.
Yritykset siis sopeutuvat. Osa jopa hyötyy muutoksesta.
Valtiolle muutos on hankalampi. Terveyden näkeminen investointina on politiikassa vaikeaa. Markkinoilla se on usein paljon helpompaa.
Heikki Urpelainen Salkunhoitaja LähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoitokonsernin laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoitokonsernin omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoitokonserni pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.
![[OWCS_ID:1509548867131]](https://www.lahitapiola.fi/assets/images/5715qeqodztv/6RXQv4qgTN4Vk4uwzZMNr6/975505348f905f17fda63d6a17eb2fe8/Urpelainen_Heikki_73.jpg?fm=webp&w=1944&h=838&q=30&fit=fill)
