Jätitkö kynttilän yksin palamaan? - joka toinen lappilainen tunnustaa toimineensa vastoin paloturvallisuusohjeita
Tuoreen kyselyn mukaan lähes joka neljäs lappilainen on kokenut läheltä piti -tilanteen kotona tai mökillä palovahingon kanssa. Lappilaisten palovahinkojen ehkäisykeinot ovat hyvin perinteisiä, mutta usein toimitaan kuitenkin vastoin yleisiä ohjeita.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn tulokset paljastavat, että puolet lappilaisista myöntää toimineensa vastoin palovahinkojen ehkäisykeinoja. Tulosten mukaan lappilaiset näyttävät toimivan muuta Suomea useammin vastoin paloturvallisuusohjeita. Esimerkiksi kynttilöiden jättäminen palamaan ilman valvontaa, vaatteiden kuivattaminen saunassa, roihujen polttaminen terassilla tai muulla palavalla alustalla ja akkukäyttöisten laitteiden lataaminen ilman valvontaa ovat yleisiä riskitekijöitä.
- Tulos on yllättävä ja osoittaa sen, että näistä asioista ei turhaan muistutella esimerkiksi valtakunnallisella Paloturvallisuusviikolla. Asia saisi olla mielestäni enemmänkin esillä. Paloturvallisuuden parantaminen vaatii sekä yksilöiden että yhteisöjen aktiivista panostusta, LähiTapiola Lapin korvausjohtaja Janne Koskela kommentoi tuloksia.
Kyselyn mukaan neljännes lappilaisista on myös kokenut kotona tai mökillä vaaratilanteen, jossa palovahinko on ollut lähellä. Läheltä piti -tilanteet ovat Lapissa myös muuta Suomea selvästi yleisempiä, ero on jopa 6 prosenttia.
- On tärkeää, että lappilaiset kiinnittävät enemmän huomiota paloturvallisuuteen ja noudattavat ohjeita, jotta läheltä piti -tilanteet ja vakavat palovahingot voitaisiin välttää. Väkisinkin tässä tulee mieleen se, että korreloiko tietoinen huolimattomuus myös siihen, että läheltä piti -tilanteita sattuu lappilaiselle muita suomalaisia useammin, Koskela pohtii.
Lappilainen panostaa palovaroittimiin
Kyselyn mukaan lappilaisen kolme tärkeintä palovahinkojen ehkäisykeinoa ovat toimivat palovaroittimet (85 % vastaajista), kynttilöiden ja muiden avotulien valvominen (78 %) ja nopeasti saatavilla olevat sammutusvälineet (66 %).
Koskela pitää palovaroittimia ja sammutusvälineitä erittäin tärkeinä, mutta suhtautuu tuloksiin silti ristiriitaisin ajatuksin.
- Mielestäni ennaltaehkäisyssä on monilta osin jo epäonnistuttu, jos palovaroitin hälyttää tai sammutusvälineitä tarvitaan. Listan kärjessä pitäisi olla ne omaan toimintaan perustuvat toimenpiteet, joilla jokainen voi välttää vahingon kokonaan. Sanotaan, että palovaroitin on niitä halvimpia omaisuus- ja henkivakuutuksia. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että oma toiminta tulee aina olemaan ylivoimaisesti halvin.
Koskela haluaa muistuttaa myös helposti unohdettavasta palovaroittimien huoltamisesta.
- Ensinnäkään palovaroittimet eivät ole ikuisia, ne kannattaa vaihtaa 5-10 vuoden välein. Palovaroittimeen on merkittynä tieto valmistajan suosittelemasta uusimisajankohdasta. Varoittimien toimivuus myös pitäisi testata kuukausittain ja paristo vaihtaa kerran vuodessa, vaikkapa Paloturvallisuusviikolle osuvana Palovaroitinpäivänä 1.12.
