Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?
Näkökulmia
Työelämä2.4.2026Jo yli tonni lisää kuussa – työnantajan tarjoama etu voi tuoda 50 prosenttia lakisääteisen eläkkeen päälle
Kiinnostus lisäeläkeratkaisuihin kasvaa erityisesti yrityksissä, jotka kilpailevat osaajista ja haluavat tarjota turvaa lakisääteisen eläkkeen päälle. Harva työnantaja on kuitenkaan hoksannut, että lisäeläke voi olla tehokas myös nuorien osaajien motivoimisessa ja sitouttamisessa, arvioi LähiTapiola Henkiyhtiön myyntijohtaja.Työelämä19.3.2026Palkka yksin ei ratkaise – näin työ vaikuttaa suomalaisten onnellisuuteen
Kyselyn mukaan suurempi osa suomalaisista työelämässä olevista kokee työn onnellisuuden lähteenä kuin sen nakertajana. Ratkaisevinta ei ole palkka vaan se, kenen kanssa ja miten töitä tehdään. Työpaikan johdon koetaan useammin heikentävän onnellisuutta kuin lisäävän sitä.Työelämä25.2.2026Kuusi vinkkiä kuntapäättäjille – palkitsemisen kehittämisessä on iso potentiaali
Kunnan työntekijöitä sitouttaa eniten peruspalkka. Tulospalkkiomalliin suhtaudutaan opettajien keskuudessa varauksellisesti. Muun muassa nämä tulokset käyvät ilmi LähiTapiola Palkitsemispalveluiden tekemästä kokonaispalkitsemisen arvioinnista kolmelle Varsinais-Suomen kunnalle.
