Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?

Susa NikulaTyöelämä24.4.2025

Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?

LähiTapiolan henkilöstöjohtaja Susa Nikula.

Työviikon lyhentäminen johtajapositiossa ei ole niin suoraviivaista kuin muissa rooleissa. Johtajalta odotetaan vahvaa itseohjautuvuutta ja toisin kuin muissa rooleissa, tarjolla ei ole esihenkilön tukea työtehtävien organisoinnissa. Johtajan vastuu vetämänsä liiketoiminta-alueen, yksikön tai organisaation henkilöstöstä ja tuloksista ei rajoitu työaikaan, vaan vastuu on jatkuvaa. Työntekijöillä tällaista kokonaisvastuuta ei ole eikä pidäkään olla.

Kaikesta tästä huolimatta nelipäiväinen työviikko on ollut haaveenani jo pitkään. Sen taustalla on tahto rytmittää työtä ja vapaa-aikaa paremmin. Vakuutusalalla puhumme paljon vahinkojen ennaltaehkäisystä – ja samoin haluan huolehtia myös omasta hyvinvoinnistani ennakoivasti. Haluan viettää enemmän aikaa vanhempieni, ystävieni ja perheeni kanssa ja tehdä itselleni mieluisia asioita, matkustella ja liikkua. Nämä toiveet ovat hyvin yleisiä, mutta koska 80 % työaika tarkoittaa myös 80 % palkkaa, ymmärrän hyvin, ettei se ole kaikille mahdollista.

Suomalaisen työelämän haasteet näkyväksi

Nelipäiväisellä työviikolla johtajan roolissa on ollut yllättävä seuraus: se on tehnyt näkyväksi suomalaisen työelämän haasteita. Oman organisaationi ulkopuolella monet ihmiset ovat taputtaneet minua myötätuntoisesti olalle ja toivottaneet jaksamista. Meillä suomalaisilla tuntuu olevan valloillaan ajatus siitä, että töitä painetaan sata lasissa ja kaasua kevennetään vasta sitten, kun tankki on aivan tyhjä. Näin ei tietenkään pitäisi olla vaan soisin useammankin kiinnittävän huomiota omaan hyvinvointiin aina, ei vasta sitten kun tilanne on akuutti.

Omassa organisaatiossani LähiTapiolassa vastaanotto on ollut vain ja ainoastaan positiivinen. Yhtiöryhmän johtaja innostui ajatuksesta ja kertoi minun näyttävän hienoa esimerkkiä niin muille johtajille kuin työntekijöillekin. Omassa yksikössäni sain spontaanit aplodit päätöksestä kerrottuani ja minua on onniteltu rohkeudesta. Tämä on tietysti lämmittänyt sydäntä, mutta samalla saanut pohtimaan sitä, miksi omien arvojen mukaisista valinnoista ja hyvinvoinnin edistämisestä onnitellaan. Toivoisin sen olevan meille kaikille itsestään selvyys, ei erityisen rohkeuden osoitus.

Muutos vie aikaa

Oma esimerkkini osoittaa, että lyhennetyn työviikon tekeminen on mahdollista myös johtajille, mutta en silti halua antaa aiheesta liian ruusuista kuvaa. Kuormitus töissä ei ole vähentynyt vaan päinvastoin kasvanut. Alussa ylimääräiset vapaapäivät menivät ennen kaikkea työviikosta palautumiseen, sillä en ole vielä onnistunut työtehtävien ja vastuiden delegoinnissa niin hyvin kuin olisin toivonut. Muutamista vapaapäivistäni olen myös joutunut jo luopumaan tai siirtämään ne loman yhteyteen. Vinkkini muille johtajille on, että nelipäiväisen työviikon onnistuminen vaatii organisointia, delegointia, kieltäytymisiä sekä selkeää viestintää vastuista ja toimintatavoista. Samalla se on kuitenkin hyvä mahdollisuus antaa tiimiläisten kasvaa vastuullisempiin rooleihin.

Alun haasteista huolimatta en kuitenkaan aio luovuttaa vaan uskon, että kuten missä tahansa uuden työtehtävän tai rutiinin aloittamisessa, muutos vie aikaa. Siksi aion jatkaa kokeiluani myös tulevaisuudessa, ja parantaa siten omaa hyvinvointiani ja rakentaa esimerkkini kautta suomalaisesta työelämästä lempeämpää ja armollisempaa.

Viisi vinkkiä muille lyhennetystä työajasta asiantuntijatyössä haaveileville:

1.
Ota asia puheeksi hyvissä ajoin. Itse avasin keskustelun vuotta ennen lyhennetyn työajan alkamista, ja lopullinen päätös syntyi noin puolta vuotta etukäteen. Näin sekä sinulla että organisaatiolla on hyvin aikaa sopeutua muutokseen.
2.
Tee suunnitelma työtehtävien sovittamisesta lyhennettyyn työaikaan. Työhyvinvointi ei edisty eikä muutosta tapahdu, jos aiot tehdä 4 päivässä samat työt kuin aiemmin. Johtajan on tehtävä työn suunnittelu itse, mutta monissa muissa tehtävissä tukenasi on oma esihenkilösi.
3.
Tee suunnitelma myös vapaa-ajallesi. Tein itse excelin vapaapäivistäni ja täytin niitä haaveilemillani asioilla. Minulle sellaisia ovat olleet mm. matkustaminen ja beach volleyn pelaaminen, sekä iäkkään äitini syntymäpäiväjuhlien järjestäminen. Näin vapaa-aika ei valu huomaamatta ohi.
4.
Varaa työkalenteriin viestien purkuaikaa. Lyhennetyllä työajalla kalenteri täyttyy helposti ääriään myöten kokouksilla ja tapaamisilla. Pidä huoli, että varaat itsellesi aikaa kalenterista viestien läpikäymiseen ja nopeaa reagointia vaativien asioiden hoitamiseen pidempien vapaapätkien jälkeen. Tässä minulla itselläni on vielä harjoiteltavaa.
5.
Ole sinnikäs – anna muutokselle aikaa! On hyvin tavallista, että alussa työtehtävien jako muille ei suju odotetusti ja työn kuormittavuus voi lisääntyä lyhennettyyn työaikaan siirtyessä. Älä luovuta heti!

Näkökulmia

Petri HeiskariTyöelämä9.5.2025Näin houkuttelet avainhenkilön yritykseen – nojaa tutkimustietoon, älä mututuntumaan

Takkuilevatko ylimmän johdon ja erityisasiantuntijoiden rekrytoinnit? Ei ihme, sillä kilpailu avainhenkilöistä kovenee. Siksi on entistä tärkeämpää tunnistaa, keihin eri palkitsemisen keinot purevat, kirjoittaa LähiTapiolan ICT:n, energian ja teollisuuden suurasiakkaisiin erikoistunut Petri Heiskari.

Työelämä7.5.2025Some- ja digiriippuvuudet huolettavat keskisuurten yritysten työnantajia - tunnistatko työntekijän avuntarpeen?

Aivoja kuormittava ruutuaika ja somen kulutus ovat lisääntyneet. Kun aivot eivät saa riittävää lepoa, myös työkyky voi alentua. Esihenkilöiden on hyvä korostaa ennaltaehkäiseviä keinoja ja tunnistaa hälytysmerkit.

Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa

65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Katso lisää näkökulmia