Viime vuosikymmenen aikana vaihtoehtoiset sijoitusmuodot, kuten metsä- ja kiinteistörahastot, ovat kasvattaneet suosiotaan. Globaali epävarmuus ja pitkään jatkuneen nollakorkoajan päättyminen nosti sijoittajien huolen kiinteistörahastojen riskeistä, eivätkä metsäsijoituksetkaan välttyneet spekulaatiolta. Vaikka molemmat rahastotyypit ovat kiinteitä omaisuusluokkia, niiden riskiprofiilit ja markkinoiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan.
Metsäsijoittamiseen liittyy omat erityispiirteensä kuten metsän biologiseen kasvuun sitoutunut tuotto, pitkä sijoitushorisontti ja alhainen volatiliteetti. Historiassa puun- ja metsämaan hinta ovat seuranneet inflaatiota, ja joidenkin puutavaralajien osalta jopa ylittäneet sen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Tämä tuo inflaatiosuojaa ja hajautushyötyä sijoitussalkkuun. Jos metsää ei hakata, se kasvaa ja järeytyy. Metsäsijoittamiseen liittyvistä riskeistä ilmastonmuutos ja poliittinen epävarmuus ovat keskeisiä, tuoden samalla myös mahdollisuuksia metsäalalle.
Otollinen hetki metsäsijoitukselle
Valtaosa metsäsijoituksen tuotosta tulee edelleen puunmyyntituloista, mutta vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden ja metsien luonnonarvokaupan mahdollisen syntymisen myötä metsänomistajalla voi olla enemmän vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Kuluttajakäyttöön tarkoitettujen erilaisten puupohjaisten ratkaisujen lisääntyminen ja muovituotteiden korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla luovat hyvät tulevaisuuden näkymät metsästä saatavien tuotteiden kysynnälle pitkällä aikavälillä. Maailmanlaajuiset pullonkaulat puuntuotannossa näkyvät kotimaisten puutuotteiden kysynnän kasvuna, eli Itämeren puuntuotantoalueen merkitys korostuu.
Metsäsijoittamisen kannattavuus perustuu puun kysyntään ja metsämaan pitkän aikavälin arvon kehitykseen. Puun hinta on pysytellyt ennätyslukemissa poikkeuksellisen kauan, mikä voi viitata pysyvämpään korkeampien hintojen trendiin. Uudet innovaatiot puun käyttötarkoituksissa ja teollisuuden investoinnit luovat jatkuvaa kysyntää teolliselle raakapuulle. Samalla metsätilamarkkinoiden hintataso on vakiintunut muutaman vuoden takaiseen hintahuippuun verrattuna ja metsän tuottonäkymät pysyvät houkuttelevina. Metsätilamarkkinoilla on nähtävissä laadukkaita tiloja kohtuulliseen hintaan.
Yhteismetsäosuudet omaisuusluokkana
Yhteismetsässä tuotto koostuu osakkaille jaettavasta ylijäämästä ja osuuden arvon kehityksestä. Jaettavan ylijäämän suuruuteen vaikuttavat yhteismetsän hakkuutulot ja kulurakenne, kun taas osuuden arvoon vaikuttavat metsien arvokehitys ja yhteismetsän puuston kasvu. Parhaimmillaan metsäsijoittamiselle tyypilliset ominaispiirteet ja tuottomahdollisuudet näkyvät myös yhteismetsässä. Hyvin hoidettujen suurien yhteismetsien etu on ammattimainen hallinnointi, riskien hajautus ja suuren koon tuoma skaalaetu.
Metsänomistusmuotona yhteismetsä on kasvattanut suosiotaan viime vuosina sen vaivattomuuden ja kevyemmän verotuksen ansiosta. Yhteismetsän puunmyyntitulojen verotus on yksityistä metsänomistajaa alhaisempi, joka näkyy osakkaille maksettavassa tuotto-osuudessa. Voitto-osuus, eli ylijäämä, on osakkaille verotonta tuloa.
LähiTapiola Yhteismetsä on jakanut kolmen ensimmäisen vuotensa aikana ylijäämää osakkailleen 3,4–3,6 % kokonaistuottojen ollessa 8,8–9,8 %* välillä. Alkuvuodesta 2025 LähiTapiola Yhteismetsä kasvoi pinta-alaltaan yli 10 000 hehtaariin ja arvoltaan yli 50 miljoonaan euroon.
*Historiallinen tuotto ei ole tae sijoituksen tulevasta arvonkehityksestä. LähiTapiola ei vastaa sijoitusten arvon kehityksestä tai mahdollisesta arvon alentumisesta.
