Jopa kaksi kolmasosaa (67 %) suomalaisista kokee, että sillä ei ole merkitystä, saako hoitoa julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa, kunhan tarvitsemansa hoidon saa riittävän nopeasti. Asia selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Reilu puolet vastaajista (52 %) on kokenut omakohtaisesti, että hän tai perheenjäsenensä ei ole päässyt julkiseen terveydenhuoltoon riittävän nopeasti, kun hoitoa tarvittiin. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.
– Ongelma ei ole se, että ihmiset eivät arvostaisi julkisen terveydenhuollon laatua, vaan se, että ihmiset eivät luota, että hoitoa saa silloin kun sitä tarvitsee. Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon rapautuu, kun hoitoon ei pääse, sanoo LähiTapiolan terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja Laura Miettunen.
Jos hoitoonpääsy julkiseen terveydenhuoltoon olisi helpompaa, yli puolet suomalaisista terveysvakuutetuista käyttäisi Arjen katsaus -kyselyn mukaan enemmän julkisia palveluita ja vähemmän yksityisiä terveyspalveluita vakuutuksensa turvin.Rendering component: media
Luottamuksen puute julkisen terveydenhuollon hoitoonpääsyyn näkyykin sekä yksityisten terveysvakuutusten kysynnän kasvuna että niiden käytön lisääntymisenä. Finanssiala ry:n mukaan suomalaisilla on jo 1,3 miljoonaa sairauskuluvakuutusta. LähiTapiolan sairauskuluvakuutusten korvaushakemusten määrä on kasvanut viimeisinä vuosina vajaan kymmenen prosentin vuositahtia.
Kehitys ei ole terveyspalvelujen käyttäjien muttei myöskään vakuutusyhtiöiden etu, Miettunen sanoo.
– Terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet, ja terveysvakuutusten kannattavuus on heikentynyt koko alalla. Yksityisten terveysvakuutusten tarkoitus on täydentää perusterveydenhuoltoa, ei korvata sitä, Miettunen sanoo.Perusterveydenhuoltoa on pakko vahvistaa
Suomalaisten hoidon tarve lisääntyy, kun väestö vanhenee. Samaan aikaan jopa kolmannes hyvinvointialueiden työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle seuraavan noin kymmenen vuoden aikana.
Miettusen mukaan terveydenhuoltojärjestelmässä on paljon päällekkäisyyttä, mikä aiheuttaa myös tehottomuutta. Sama ihminen voi maksaa sekä julkisista terveyspalveluista verojen muodossa että erillisestä yksityisestä terveysvakuutuksesta, ja lisäksi hänen työnantajansa voi vielä maksaa työterveyshuollosta ja sitä täydentävästä vakuutuksesta.
– Julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuu ennennäkemätön paine. Suomalaisten luottamus julkisen terveydenhuollon hoitoonpääsyyn on ensisijaisen tärkeää palauttaa, eikä se onnistu ilman perusterveydenhuollon vahvistamista. Pistemäiset ratkaisut eivät korjaa juuriongelmaa, vaan järjestelmää pitäisi kehittää kokonaisuutena. Hoidon jatkuvuuteen tähtäävä omalääkärimalli on tervetullut ehdotus perusterveydenhuollon vahvistamiseksi.
* Kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4.–11.4.2025 välisenä aikana. Terveysvakuutuksen käyttöä koskevaan väitteeseen vastasivat ne 354 vastaajaa, joilla on yksityinen terveysvakuutus. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.
