Tutkimus: Yli puolet suomalaisista näkee arjen varhaisen tuen avaimena lasten ja nuorten hyvinvointiin
Hälyttäviin tietoihin lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä etsitään ratkaisuja monelta suunnalta. Lasten ja nuorten terapiatakuu on tärkeä askel, mutta vielä vaikuttavampaa on mielenterveyden vahvistaminen lasten ja nuoren arjessa. Näin uskoo yli puolet suomalaisista ja myös MIELI ry:n asiantuntija.
Lasten ja nuorten mielenterveyskäynnit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lisääntyneet julkisessa terveydenhuollossa kolmessa vuodessa lähes viidenneksellä. Tuen tarve on niin suurta, että on perusteltua puhua nuorten mielenterveyskriisistä.
LähiTapiolan huhtikuussa 2025 teettämän Arjen Katsaus -kyselytutkimuksen*) mukaan yli puolet (51 %) suomalaisista uskoo, että lasten ja nuorten mielenterveystukea voitaisiin parantaa lisäämällä rahoitusta hyvinvointialueiden lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.
Lasten ja nuorten mielenterveyden matalan kynnyksen tuki
Toukokuun alussa voimaan tullut terapiatakuu lupaa alle 23-vuotiaille tiettyjä mielenterveyspalveluja kuukauden kuluttua siitä, kun avun tarve on todettu. Takuu kuitenkin painottuu tiettyihin menetelmiin, minkä vuoksi osa mielenterveyden ongelmista kärsivistä lapsista ja nuorista jää takuun ulkopuolelle. Monilla hyvinvointialueilla terapiatakuun toteuttaminen on haastavaa heikon taloustilanteen ja ruuhkautuneiden palveluiden vuoksi.
LähiTapiolan kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen tarjoamaa matalan kynnyksen tukea lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnille. Jopa 56 prosenttia vastaajista luottaa siihen, että varhainen apu näissä ympäristöissä voi tehokkaasti ehkäistä pahoinvointia.
– On tärkeää, että mielenterveyden haasteet tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi on iso yhteiskunnallinen ongelma, jonka inhimilliset ja taloudelliset seuraukset ovat hoitamattomana valtavat. Ratkaisuja tilanteeseen on etsittävä yhteistyössä julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa, jotta kukaan ei jäisi ilman apua, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala.
Kodit, koulut ja harrastukset olennainen osa mielenterveyden tukiverkostoa
Kyselyyn vastanneista 39 prosenttia on sitä mieltä, että kotien tulisi saada enemmän tukea lasten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja yli kolmanneksen (34 %) mielestä tukea pitäisi saada myös harrastuksissa.
– Mitä nuoremmasta lapsesta puhutaan, sitä olennaisempaa on vaikuttaa hänen lähiympäristöönsä. Päiväkodit ja koulut ovat paikkoja, joissa lapset ja nuoret viettävät suurimman osan ajastaan. Siksi usein vaikuttavinta on tukea vanhempia tai kouluyhteisöä. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa myös harrastuksissa. Lasten ja nuorten tulee voida kokea, että he eivät ole yksin haasteidensa kanssa, vaan heillä on tukea saatavilla ja aikuiset osaavat auttaa, sanoo MIELI ry:n lapset ja nuoret -osaston ja Sekasin Kollektiivi johtaja Satu Raappana.
Yhteistyöllä kohti vaikuttavampia mielenterveyspalveluja
Suomalaiset tunnistavat järjestöjen roolin tärkeänä, ja 38 prosenttia näki osana ratkaisua julkisen rahoituksen lisäämisen mielenterveysjärjestöille. Nuorista, alle 25-vuotiaat vastaajista, julkista tukea järjestöille lisäisi jopa lähes puolet (46 %) ja yksityistä tukea lähes kolmasosa (31 %). Myös nopeaan hoitoon pääsyn takaava terveysvakuutus on monen nuoren (28 %) mielestä hyvä ajatus, vaikka kaikista vastaajista näin uskoo vain vajaa kymmenesosa (8 %).
– Mielenterveyspalveluja pitää kehittää koko maassa niin että nuoret saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Palvelujen tarvetta voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää vahvistamalla kaiken ikäisten mielenterveyttä ja erityisesti nuorten lähellä olevien aikuisten mielenterveystaitoja. Siksi yhteistyö eri tahojen kesken sekä järjestöjen kyky kouluttaa ja auttaa ajoissa on tärkeää varmistaa, summaa Satu Raappana.
*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4.–11.4.2025 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä.
