Tasetaantuma hellittää hitaasti: joka kolmas on säästänyt aiempaa enemmän – lähes puolet aikoo käyttää säästöjä lähivuosina
Kyselytutkimuksen mukaan osa kotitalouksien puskureista voi alkaa purkautua kulutukseen, jos energiashokki jää lyhyeksi ja työmarkkinat viimein piristyvät. Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaukset sekä huoli taloudesta ja työllisyydestä ovat lisänneet säästämistä erityisesti naisilla.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2025 loka–joulukuussa 3,3 prosenttia. Suomen Pankki kertoi, että suomalaisilla oli helmikuun 2026 lopussa ennätykselliset 116 miljardia euroa talletuksia. Myös kotitalouksien osake- ja rahastosijoitukset olivat vuoden 2025 lopussa kaikkien aikojen suurimmat.
Yksityisen kulutuksen vaisuus on ollut suuri syy siihen, että Suomen talouden toipuminen on viivästynyt. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro arvioi tammikuussa, että yksityistä kulutusta jarruttaa kotitalouksien tasetaantuma. Se tarkoittaa tilannetta, jossa kotitaloudet säästävät ja lyhentävät velkojaan mieluummin kuin kuluttavat.
– Tasetaantumassa ratkaisevaa on ennen kaikkea varallisuuden arvo ja toisaalta sen kasvava tarve, kun julkinen palvelulupaus heikkenee. Vaikka säästöt ja sijoitukset ovat nimellisesti ennätyksellisen suuret, ei niiden ostovoima ole vielä palautunut. Reaalisesti, eli rahan ostovoiman heikkeneminen huomioituna, kotitalouksien varallisuuden arvo on laskenut jopa 20 prosenttia vuoden 2021 huipusta, Nummiaro sanoo.
Uusi kysely valottaa tasetaantuman taustoja kotitalouksien arjessa. Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamassa Arjen katsaus -kyselyssä joka kolmas suomalainen (31 %) kertoo säästäneensä viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän rahaa kuin aiemmin. Aiempaa enemmän säästäneistä 45 prosenttia aikoo käyttää säästöjään lähivuosina, 30 prosenttia ei aio käyttää niitä lähivuosina ja 24 prosenttia ei vielä osaa sanoa. Kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista, ja sen vastaajat edustavat Manner-Suomen aikuisväestöä.*
– Kantansa muodostaneista kotitalouksista jopa 60 prosenttia aikoo käyttää säästöjään lähivuosina, mikä kertoo, että osa puskureista voi alkaa purkautua kulutukseen, jos energiashokki jää lyhyeksi ja työmarkkinat viimein piristyvät. Kuluttajilla on siis uutta kuivaa ruutia, mutta epävarmuus lykkää päätöksiä, pääekonomisti arvioi.
"Kun huominen tuntuu epävarmalta, tämän päivän kulutus voi näyttäytyä turhana”
Inflaatio on noussut talven aikana, ja kuluttajien luottamus talouteen on kääntynyt uudelleen laskuun. Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että naisten luottamus talouteen on ollut miehiä heikompaa ja että leikkaukset sekä työllisyyden heikkeneminen ovat osuneet poikkeuksellisen voimakkaasti naisvaltaisille aloille.
Arjen katsaus -kyselyssä lähes sama osuus miehistä (33 %) kuin naisista (30 %) kertoi säästäneensä viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän kuin aiemmin. Säästöjen käyttöaikeissa ero on kuitenkin selvä: aiempaa enemmän säästäneistä naisista 52 prosenttia aikoo käyttää säästöjään lähivuosina, miehistä 39 prosenttia.
– Sukupuolten välinen ero ei tässä aineistossa näy niinkään siinä, kuinka moni on säästänyt enemmän, vaan siinä, millaista säästäminen on ollut. Naisilla korostuvat huoli heikosta talous‑ ja työllisyystilanteesta sekä julkisen turvaverkon kantokyvystä, mikä viittaa siihen, että säästöjä on kerätty ennen kaikkea puskuriksi ja konkreettisiin tarpeisiin. Se, että naiset aikovat miehiä useammin käyttää säästöjä lähivuosina, voi kertoa siitä, että epävarmuuden odotetaan hellittävän ja varautumistavoitteet alkavat vähitellen täyttyä, Nummiaro pohtii.
Yleisimmiksi syiksi aiempaa suurempaan säästämiseen nousevat kokemus siitä, että liika kuluttaminen on turhaa tai vastuutonta (46 %), muutokset työ- tai perhetilanteessa (31 %), pelko tulevista leikkauksista julkiseen turvaverkkoon (31 %) ja huoli omasta taloustilanteesta, kuten työttömyydestä tai lomautuksesta (28 %). Lähes joka viides (20 %) kertoo säästäneensä enemmän jo tehtyjen työttömyys- ja sosiaaliturvaleikkausten vuoksi.
– Suomen talouden jarrua ja kaasua on etsitty pitkään, mutta voi olla, että osa kuluttajista ei koe olevansa matkalla vaan jo perillä. Elintaso koetaan riittäväksi, eikä lisäkulutusta haeta entiseen tapaan – päinvastoin, tarvetta kuluttaa punnitaan entistä kriittisemmin, myös ympäristön ja kestävyyden näkökulmasta. Samaan aikaan huoli hyvinvointivaltion ja oman elintason tulevaisuudesta lisää varautumista. Kun huominen tuntuu epävarmalta, tämän päivän kulutus voi näyttäytyä turhana. Kuluttajat ovat itse painaneet jarrua, eikä ole lainkaan varmaa, että kaikki haluavat painaa kaasua uudelleen heti, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Silloin kuivakin ruuti jää varastoon, Nummiaro sanoo.
*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 024 henkilöä 20.–27.2.2026 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
