Maailmantalous siirtyy globalisaation ajasta kohti geotaloutta – ”Valikoima kutistuu, hinnat nousevat ja hyvinvointi laskee”
Suurvaltapolitiikka tekee paluuta ja vahvat johtajat, blokit ja etupiirit vaikuttavat yhä enemmän markkinatalouteen. LähiTapiola Varainhoidon asiantuntijat pohtivat Sijoitusilta-webinaarissa maailmantalouden suurta murrosta, tekoälykuplan mahdollisuutta sekä ulkomaisten sijoittajien paluuta Suomen kiinteistömarkkinoille. Lopuksi listattiin neljä edellytystä kuluttajien luottamuspulan kääntämiseksi.
Sijoitusillan aloitti LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen, joka avasi keskustelun ajankohtaisella muistutuksella: sijoittaminen kannattaa – myös silloin, kun on epävarmaa.
– Vuosi on ollut hyvä tähän asti, ja koko 2020-luku on ollut erinomainen. Huolimatta jatkuvista kriiseistä maailmalla ja politiikassa, viiden vuoden aikana osakkeet ovat käytännössä tuplaantuneet ja kymmenen vuoden aikana kolminkertaistuneet lähtötasosta, pääekonomisti muistutti.
Lyhyellä aikavälillä Järvinen povaa rahoitusmarkkinoille poutaa: suhdannemittarit ennakoivat maailmantalouden elpymistä, ja sijoittajat odottavat uutta nousua. Katso tallenne webinaarista täällä (YouTube).
– Sijoittajan näkökulmasta elpymisodotukset ja vahva riskinottohalukkuus ovat yleensä johtaneet hyvään kehitykseen rahoitusmarkkinoilla. Haasteena on, että korvaus riskinotosta ei ole enää sillä tasolla kuin toivoisi, pääekonomisti totesi.
Epävarmuuksiakin on, kuten kasvuun liittyvät riskit, geopoliittiset kriisipesäkkeet Ukrainasta Taiwaniin sekä poliittiset riskit. Näistä viimeiseen liittyy esimerkiksi kysymys siitä, säilyttääkö Yhdysvaltain keskuspankki Fed itsenäisyytensä presidentti Donald Trumpin hallinnon puristuksessa.
– Jos ei, se voi näkyä rahoitusmarkkinoilla riskilisien levenemisenä, pitkien korkojen nousuna ja osakemarkkinoiden heikkenemisenä. Sama koskee dollaria: onko se edelleen reservivaluutta ja turvasatama huonoina aikoina? Järvinen kysyi.
Myös valtioiden velkaantuminen herättää huolia – niin meillä kuin maailmalla.
– Euroopassa puolustusmenot ovat nousussa, mikä tukee taloutta, mutta voi johtaa inflaatioon ja velkakestävyyden haasteisiin. Niin kauan kuin kasvu ylittää korkotason, tilanne on hallinnassa, mutta jos käy toisinpäin, ongelmia voi tulla.
Geotalouden aikakaudessa turvallisuus on tärkeämpää kuin tehokkuus
Kun katsotaan kauemmas, kuva hämärtyy. Pääekonomisti Järvisen mukaan maailmantalous on suuren muutoksen edessä.
– Nyt tapahtuu isoja asioita. Olemme siirtymässä globalisaation ajasta geopolitiikan kautta kohti geotalouden aikaa, jossa talous on tiiviisti valjastettu politiikan jatkeeksi. Se tarkoittaa, että politiikkaa tehdään talouden kautta – tullit ovat hyvä esimerkki tästä. Suurvaltapolitiikka tekee paluuta ja vahvat johtajat, blokit ja etupiirit vaikuttavat yhä enemmän markkinatalouteen.
Geotalouden aikakaudessa turvallisuus on tärkeämpää kuin tehokkuus, Järvinen totesi. Tämä tarkoittaa, että integraatio kilpailevien blokkien välillä vähenee ja syvenee niiden sisällä.
– Tämä johtaa siihen, että valikoima kutistuu, hinnat nousevat ja hyvinvointi hieman laskee – se on hinta omavaraisuuden ja turvallisuuden tavoittelusta, Järvinen summasi.
Rendering component: media
Vasemmalta: salkunhoitaja Antti Lahtinen, osakejohtaja Janne Yliheikkilä ja pääekonomisti Jari Järvinen. Oikealla LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro, joka juonsi webinaarin.
Tuloskasvu on kapeiden harteiden varassa – onko osakemarkkinoilla tekoälykupla?
Osakejohtaja Janne Yliheikkilä jatkoi keskustelua Sijoitusilta-webinaarissa arvioimalla tilannetta osakemarkkinoilla. Toistaiseksi kauppasodan varjo on vaikuttanut yrityksiin vain vähän, sanoi Yliheikkilä.
– Enemmän se on näkynyt otsikoissa ja kevään aikana kurssilaskuna. Kulutusyhtiöissä vaikutus voi näkyä, kun yhtiöt yrittävät siirtää tulleja hintoihin Yhdysvalloissa. Mutta aluksi ne joutuvat ottamaan osan kustannuksista omaan syliin, mikä voi näkyä marginaaleissa. Vielä vaikutus on vähäinen, ja toivotaan, että fokus siirtyy tulleista tuloskasvuun ja näkymiin.
Kokonaisuutena yritykset ovat tehneet kuluvan vuoden aikana hyvää tulosta niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, Yliheikkilä totesi. Viime aikoina odotuksia on kuitenkin alennettu etenkin Euroopassa, ja Yhdysvalloissakin tuloskasvu on kapeiden harteiden varassa.
– USA:ssa megajättien tulokset ovat pitäneet pintansa ja ne ovat edelleen tuloskasvun ajureita. Toivotaan, että ensi vuonna tuloskasvu laajenee ja tarttuu myös Eurooppaan. Kasvulupauksia on siirretty ensi vuodelle, mutta mitään kriisiä ei ole ja yritysten taseet ja kannattavuudet ovat kunnossa, Yliheikkilä arvioi.
Tuottojen ja tulosodotusten kasautuessa muutaman yhtiön niskaan, on markkinoilla alettu epäillä, onko odotuksille katetta. Webinaarissa kysyttiinkin, onko osakemarkkinoilla kupla.
– Tietyt toimialat ja yhtiöt ovat kalliita – erityisesti USA:n megacapit ja teknologiayhtiöt – mutta perustellusti, koska tuloskasvua on ollut viime vuosina ja odotuksissa on sitä myös ensi vuodelle, osakejohtaja Yliheikkilä tiivisti.
– Koko markkina ei ole kuplassa, koska ylituotto-odotus osakkeiden osalta on edelleen positiivinen, vaikkakin tavallista pienempi, pääekonomisti Järvinen lisäsi, mutta huomautti:
– Tekoäly-yhtiöissä on hinnoiteltu sisään paljon odotuksia, ja jos ne eivät toteudu, yhtiöt näyttävät hintavilta. Korjausliike on mahdollinen, mutta sitä on vaikea etukäteen arvioida.
Järvinen muistutti, että kuplan tunnistaminen ja etenkin sen ennustaminen on likimain mahdotonta.
– Jälkikäteen kaikki näyttää selvältä, mutta kun eletään siinä hetkessä, mukana on oikeita reaalisia voimia, jotka voivat muuttaa koko kasvudynamiikan.
Kaupankäyntivolyymit kasvussa – ulkomaiset sijoittajat ovat palanneet Suomen kiinteistömarkkinoille
Osakemarkkinoiden jälkeen keskustelu kääntyi kiinteistöihin salkunhoitaja Antti Lahtisen johdolla. Kiinteistösijoitusrahastoa hoitava Lahtinen kertasi kiinteistömarkkinoiden kehitystä vuodesta 2022, jolloin korot nousivat nopeasti.
– Kiinteistöjen tuottotaso ei enää ollut riittävä suhteessa korkomarkkinaan, mikä johti korjausliikkeeseen kiinteistömarkkinassa. Nyt, muutaman vuoden jälkeen, kiinteistöjen tuottovaatimukset ovat nousseet merkittävästi ja tuottoero on normalisoitunut noin 2,5 prosentin tasolle, mikä on pitkän aikavälin keskiarvo. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöjen tuotot alkavat olla houkuttelevalla tasolla, Lahtinen summasi.
Nyt kiinteistösijoittajan korkokustannukset ovat pienemmät ja velkavipu toimii tehokkaammin, Lahtinen sanoi. Markkinoilla on myös muita positiivisia merkkejä.
– Suomessa ammattimaisten kiinteistösijoittajien kaupankäyntivolyymi on tänä vuonna aktivoitunut selvästi. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tehtiin kauppaa 35 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Elokuussa ylitettiin jo viime vuoden kokonaisvolyymi.
Merkillepantavaa on sekin, että ulkomaiset sijoittajat ovat palanneet Suomen kiinteistömarkkinoille, Lahtinen lisäsi.
– Ensimmäisen puolivuotisjakson aikana ulkomaiset sijoittajat muodostivat kaksi kolmasosaa ostopuolen volyymista.
Lahtisen mukaan sijoittajia kiinnostavat nyt yhteiskuntakiinteistöt, asunnot ja liikekiinteistöt. Toimistoissa kauppa on käynyt hitaammin. Asuntomarkkinoilla tilannetta on vaikeuttanut ylitarjonta.
– Nollakorkoympäristössä asuntoja rakennettiin enemmän kuin niitä tarvittiin. Nyt tuotantomäärät ovat tippuneet puoleen, eikä niiden odoteta nousevan nopeasti, varsinkin kun valtio on ilmoittanut korkotukilainojen määrän leikkaamisesta.
Kasvukeskuksissa uusia asuntoja tarvitaan edelleen.
– Pääkaupunkiseudun asukasluku lähestyy 1,4 miljoonaa tämän vuosikymmenen loppua kohti. Samantyyppinen kehitys on myös muissa suurissa kaupungeissa. Tämä tarkoittaa, että asuntomarkkina on vähitellen stabiloitumassa, kysyntä ja tarjonta ovat paremmin tasapainossa, ja sekä vuokrien että hintojen odotetaan palaavan kasvu-uralle, Lahtinen sanoi.
Mikä avuksi suomalaisten luottamuspulaan? Ainakin neljä edellytystä tulee täyttyä
Webinaarin lopussa puhuttiin vielä kuluttajien luottamuksesta. Valtiovarainministeriö laski maanantaina 22. syyskuuta ennustettaan kuluvan vuoden talouskasvusta. Tiedotustilaisuudessa finanssineuvos Janne Huotari sanoi, että Suomella olisi eväitä nopeampaan kasvuun, mutta kotitaloudet säästävät enemmän kuin on ennustettu.
Miten kotitalouksien luottamuspula saataisiin käännettyä ja yksityinen kulutus kasvuun? Se edellyttää ainakin neljää asiaa, sanoi pääekonomisti Jari Järvinen:
– Ensimmäinen on se, että rahan hinta on kohtuullinen. No nyt se on kohtuullinen: talletuskorko on noin kahden prosentin tuntumassa ja euriborit noin kahden kieppeillä.
Toiseksi rahaa tulisi olla myös saatavilla.
– Eli että pankit ovat halukkaita luotottamaan myös syrjäseutujen kohteita eivätkä pelkkää ydinkeskustaa, Järvinen sanoi.
Rahan hinnan ja saatavuuden ohella myös tilanne maailmalla ja Suomessa vaikuttavat siihen, uskaltavatko suomalaiset tehdä isoja hankintoja – esimerkiksi ostaa asuntoa.
– Kansainvälisen toimintaympäristön pitäisi olla ehkä aavistuksen rauhallisempi, että ihmisillä olisi uskallusta tehdä isoja hankintoja. Se edellyttää myös sitä, että on näkymä omaan työpaikkaan ja omaan tulevaisuuteen. Näinä aikoina, kun muutosneuvotteluja on paljon, se on tietysti koetuksella.
Kun nämä kolme asiaa ovat kunnossa, tarvitaan vielä tieto siitä, mitä tuleman pitää, sanoi pääekonomisti Järvinen. Hänen mukaansa talouspolitiikan suunta ja verotuksen vakaus on varmistettava yli vaalikausien
– Jatkuva sahausliike – verojen nostaminen ja laskeminen sekä valtion menojen lisääminen ja leikkaaminen – vain lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa pitkän aikavälin suunnittelua, Järvinen summasi.
