Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen


LähiTapiola-ryhmän puolivuotiskatsaus 1.1.–30.6.2026: Epävarmuus ei enää lamauta Suomea – pääjohtajan mukaan seuraava kasvuloikka syntyy aktiivisesta omistajuudesta

LähiTapiola-ryhmän alkuvuosi oli vahva muuttuvassa markkinassa. Ryhmän liiketulos nousi 317 miljoonaan euroon, sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 4,0 prosenttia ja sijoittamisen nettomyynti 190 miljoonaa euroa. Pääjohtaja Sari Heinosen mukaan suomalaiset ovat oppineet toimimaan epävarmassa maailmassa, mutta talouskasvu edellyttää nyt uutta vaihetta: rohkeampia investointeja, aktiivisempaa ja arvoa kasvattavaa omistajuutta sekä yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamista. LähiTapiola tukee kasvua sijoittamalla 200 miljoonaa euroa suomalaisiin yrityksiin.
Kaksi työntekijää kävelee LähiTapiolan pääkonttorin aulassa käsissään kannettavat tietokoneet.

Avainlukuja, LähiTapiola-ryhmä, 1–6/2026 (toteuma 1–6/2025)

  • Liiketulos, milj. euroa: 317 (190)
  • Kokonaistulos, milj. euroa: 529 (162)
  • Asiakasmäärä, tuhatta: 2 101 (1 829)
  • Asiakashyvitykset, milj. euroa: 93 (88)

Vahinkovakuutus

  • Maksutulo, vahinkoensivakuutus, milj. euroa: 1 146 (1 019)
  • Yhdistetty kulusuhde, %: 93,5 (95,2)
  • Riskisuhde, %: 61,5 (65,3)
  • Toimintakulusuhde, %: 32,0 (29,9)

Henkivakuutus, sijoittaminen, autorahoitus

  • Maksutulo, riskihenkivakuutus, milj. euroa: 86 (85)
  • Sijoittamisen nettomyynti, milj. euroa: 190 (143)
  • Hallinnoidut asiakasvarat (netto), mrd. euroa: 19,1 (16,2)
  • Rahoituskanta, mrd. euroa: 2,6 (2,5)

Pääjohtaja Sari Heinosen kommentti:

Epävarmuus ei enää lamauta Suomea

Viime vuodet ovat osoittaneet, että kotitaloudet, yritykset ja markkinat ovat oppineet toimimaan epävarmassa maailmassa. Yksityinen kulutus on piristynyt, vaikka huoli työllisyydestä on suuri. Yritykset hakevat kasvua arvaamattomassa toimintaympäristössä, ja uusia kasvualoja nousee. Markkinat palautuvat kriiseistä nopeasti, vaikka geopoliittiset jännitteet pitävät epävarmuutta yllä. Suomi ei odota tasapainoon palaamista vaan toimii epävarmuudesta huolimatta.Epävarmuuden kanssa eläminen näkyy siinä, miten suomalaiset rakentavat taloudellista turvaansa. Asuntojen hintojen pitkä lasku on muistuttanut, ettei omistusasunto ole varma väylä vaurastumiseen. Asumisella on hinta, ja asunto on varallisuuserä, johon liittyy arvon, korkojen ja likviditeetin riskejä. Muuttuvassa Suomessa ihmiset eivät kuitenkaan ole jääneet odottamaan asuntovarallisuuden tasearvon palautumista. Suomalaiset ovat oppineet uudenlaista omistamista ja taloudellista vaurastumista. Lähes puolet kotitalouksista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin, ja uuden tutkimuksen mukaan Suomesta on tullut Euroopan toiseksi aktiivisin sijoittajakansa Ruotsin jälkeen. Taloudellista turvaa rakennetaan yhä useammin säästämisen ja sijoittamisen, vakuuttamisen ja varautumisen yhdistelmällä – laajalla elämänturvalla.

LähiTapiolan alkuvuosi oli vahva muuttuvassa markkinassa

Suomalaisten tarve rakentaa taloudellista turvaa näkyy myös LähiTapiolan omistaja-asiakkaissa ja ryhmän alkuvuodessa. Keskinäisen vakuutusyhtiö Turvan mukaantulo LähiTapiola-ryhmän raportointiin vaikuttaa olennaisesti alkuvuoden lukuihin, mutta vahinkovakuutusten maksutulo kasvoi myös vertailukelpoisesti ilman Turvaa. Ilman Turvan vaikutusta ensimaksutulo kasvoi 3,1 prosenttia ja Turva mukaan lukien 12,4 prosenttia. Hallinnoidut asiakasvarat kasvoivat sijoittamisen liiketoiminnassa 19,1 miljardiin euroon (+10,2 % vuodenvaihteesta), ja nettomyynti oli tammi-kesäkuussa 190 miljoonaa euroa. Sijoitusmarkkinoiden keväinen heilunta päättyi vahvaan nousuun, ja LähiTapiola-ryhmän sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 4,0 prosenttia. Ryhmän asiakasmäärä kasvoi alkuvuoden aikana noin 260 000 asiakkaalla 2,1 miljoonaan, kun Turvan ja LähiTapiola Rahoituksen asiakkaat on huomioitu ryhmän raportoimassa luvussa.LähiTapiola-ryhmän vahvuus syntyy valtakunnallisesta mittakaavasta ja paikallisesta läsnäolosta. Alkuvuonna tämä näkyi länsirannikolla, kun LähiTapiola Länsi-Suomen ja LähiTapiola Pohjanmaan fuusio sai sinettinsä. Kahden alueensa markkinajohtajan yhdistyminen vahvistaa asemaamme alueella ja muodostaa vuoden 2027 alusta lähtien maksutuloltaan LähiTapiola-ryhmän suurimman alueyhtiön.Vahinkovakuuttamisen markkinassa tapahtui alkuvuonna myös tärkeä muutos, kun finanssialan asiakasbonusten verotusta koskevia sääntöjä selkeytettiin tuloverolakia uudistamalla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan aiempi verotuskäytäntö ohjasi käyttämään sijoituksista ja luotoista kertyneitä bonuksia erityisesti vakuutusmaksuihin, mikä heikensi kuluttajien mahdollisuuksia valita vakuutuksensa vapaasti.Terveysvakuuttamisessa pitkään jatkuneet kannattavuushaasteet ovat alkuvuonna helpottaneet hieman. Sairauskuluvakuutuksista korvattujen vahinkojen määrä väheni, ja aiemmat hinnankorotukset alkoivat näkyä kannattavuudessa. Alkuvuoden maltillisesta vahinkokehityksestä ei kuitenkaan voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, ja vuoden alussa tehdyt Kela-korvausten pienennykset yksityislääkäreiden palkkioihin luovat edelleen painetta kannattavuuteen.

Niukka julkinen talous ei tarkoita niukkaa tulevaisuutta

Riskien keskellä on tärkeää katsoa myös sitä, missä syntyy uutta liikettä. Suomessa talouskeskustelua hallitsevat usein julkinen talous, velka ja sopeutus. Se on ymmärrettävää, mutta velka ei saa viedä visiota menestyvästä Suomesta. Vaikka julkisia menoja sopeutetaan perustellusti ja palveluita karsitaan, yritykset voivat kasvaa, kotitalouksien luottamus vahvistua ja talouden tunnelma parantua. Ratkaisevaa on, että työllisyys lähtee kohenemaan.Yritysliiketoiminnassa kokonaiskuva on edelleen maltillinen, mutta yritysten tulevaisuudennäkymät ja luottamus ovat parantuneet selvästi. Vakuutusyhtiön tunnusluvuissa talouskasvu näkyy usein viiveellä, mutta yritysten toimintakyvyssä on myönteisiä signaaleja. Kehitys on vahvaa etenkin puolustussektoriin kytkeytyvässä teollisuudessa, ja myös muualla teollisuudessa kasvavat vakuutustarpeet kertovat siitä, että osa yrityksistä varautuu jo uusiin investointeihin ja laajempaan liiketoimintaan.

Suomi tarvitsee rohkeutta kasvaa ja uudistua

Talouskasvun luominen on tärkein yksittäinen ratkaisutekijä menestyvän Suomen palapelissä. Kasvu ei synny valtion päätöksillä, vaan ennen kaikkea yrityksissä, omistajien päätöksissä ja ihmisten halussa yrittää. LähiTapiola päätti helmikuussa sijoittaa 200 miljoonaa euroa suomalaisiin yrityksiin, joilla on kykyä kasvaa, työllistää ja uudistaa Suomea. Sijoitamme LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta oman pääoman ehtoisesti sekä suorina sijoituksina, rinnakkaissijoituksina että rahastojen kautta.Uudet kasvuyritykset ovat taloudelle elintärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Kasvua syntyy myös silloin, kun olemassa oleva yritys löytää uuden omistajan ja suunnan. Suomessa omistajanvaihdos on ajankohtainen noin 40 000 yritykselle. Samalla moni haaveilee yrittäjyydestä mutta ei halua aloittaa tyhjästä. Kun nuoren, kunnianhimoisen johtajan kasvuajattelu kohtaa jatkajaa etsivän yrityksen, voi syntyä restartup, jossa toimiva liiketoiminta saa uuden omistajan, korkeamman tavoitetason ja seuraavan kasvusuunnan. Omistajanvaihdosten helpottaminen on konkreettinen tapa luoda tulevaisuuden kasvutarinoita, työllisyyttä ja alueellista elinvoimaa Suomeen.Uusien omistajien lisäksi tarvitaan aktiivisempaa omistamista. Suomessa yrittäjyyttä arvostetaan, mutta omistamista ei aina pidetä samalla tavalla taitona tai työnä, vaikka juuri omistajan tapa katsoa yritystä vie sitä eteenpäin. Pk-yrityksissä yrittäjän pitäisi yhä useammin nähdä itsensä myös omistajana, jonka tehtävänä ei ole vain pyörittää arkea, vaan kasvattaa yrityksen arvoa pitkälle tulevaisuuteen. Jos tämä osaaminen puuttuu, sitä voi hakea ulkopuolelta hallitukseen, neuvonantajiksi tai omistajapohjaan. Tässä perheyritykset näyttävät usein suuntaa: niissä omistajuutta mitataan sillä, kasvaako yrityksen arvo myös seuraavalle vuosikymmenelle ja uudelle sukupolvelle.Aktiivista omistajuutta tarvitaan myös suuremmissa yrityksissä. Helsingin pörssistä arvioitiin maksettavan keväällä lähes 13 miljardia euroa osinkoja. Osingot ovat tärkeä osa omistamisen tuottoa, mutta omistajien pitäisi vaatia yrityksiltä myös uskottavia kasvusuunnitelmia. Painopisteen siirtymä kasvuinvestointeihin, tuotekehitykseen, teknologiaan, osaamiseen ja kansainvälisille markkinoille voisi vahvistaa merkittävästi Suomen kasvua.Suomalaiset ovat jo osoittaneet, että epävarmassa maailmassa voi toimia. Seuraavaksi toimintakyvyn pitää muuttua uudistumiseksi: uusiksi yrityskaupoiksi, aktiivisemmaksi omistamiseksi, rohkeammiksi investoinneiksi ja uudeksi työksi. Kasvu ei synny haikailemalla historiaan jäänyttä varmuutta vaan tekemällä päätöksiä epävarmuuden keskellä.Lue koko puolivuotiskatsaus ja liiketoimintokohtaisia tietoja täältä.

Ajankohtaista

Katso lisää ajankohtaisia