Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Työelämä

Kysely: Nuorten työntekijöiden mielenterveysoireilun taustalla heikentynyt kyky sietää vastoinkäymisiä – ”Rehellinen puhe uraodotuksista tärkeää”

Joka toinen (51 %) suomalainen arvelee, että nuorten lisääntyneiden mielenterveyspoissaolojen syynä on heikentynyt kyky sietää vastoinkäymisiä työelämässä, selviää LähiTapiolan kyselytutkimuksesta. Lähes yhtä moni näkee taustalla vaikuttavan työelämän kasvaneet vaatimukset (47 %) ja liian hektisen rytmin (41 %). Hyvällä henkilöjohtamisella voidaan vahvistaa nuorten resilienssiä, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula.
Susa Nikula
Nuorten mielenterveysongelmien yleistyminen näkyy työelämässä. Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat olleet kasvussa viime vuosikymmenen Kelan ja työeläkeyhtiöiden tilastojen mukaan.– Kehitys on huolestuttava. Nuoret ovat meidän ja työpaikkojemme tulevaisuus, ja tarvitsemme heistä jokaisen. Havaitsemme vuosittaisessa henkilöstötutkimuksessamme, että nuorten kriittisyys työelämää kohtaan kasvaa heidän oltuaan töissä muutamia vuosia. Kaikkein nuorimmilla, alle 25-vuotiailla työn imu ja tyytyväisyys ovat korkealla, mutta matalimmillaan 25–34-vuotiailla, sanoo Susa Nikula.LähiTapiolan huhtikuussa teettämässä Arjen Katsaus -kyselytutkimuksessa samaisessa 25–34-vuotiaitten ikäryhmässä jopa 41 prosenttia vastaajista arvioi lisääntyneiden mielenterveyspoissaolojen syyksi sen, että työn ja muun arjen yhteensovittaminen on liian hankalaa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muissa ikäryhmissä keskimäärin (28 %).– Nuorilla työntekijöillä tuntuu olevan kovat odotukset työuraa kohtaan ja tyytymättömyys lisääntyy, jos ura ei etene siinä vauhdissa tai siihen suuntaan kuin itse haluaisi. Tähän ikäryhmään vaikuttaa kohdistuvan monia ristipaineita työn ja muun elämän tavoitteiden suhteen, Nikula jatkaa.Mielen sietokyvyn ja joustavuuden merkitys työelämässä on korostunut 2000-luvulla työtehtävien ja työtahdin luonteen muuttuessa. Arjen Katsaus -kyselytutkimuksen mukaan yli neljäsosa (27 %) suomalaisista uskoo, että nuorten työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen on työpaikoilla puutteellista. Lähes yhtä monen (24 %) mielestä nuorten työntekijöiden johtaminen työssä on puutteellista.– Yritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten työntekijöiden kohtaamiseen ja johtamiskulttuuriin. Henkilöstötutkimuksemme mukaan nuoret arvostavat johtamisen selkeää sanoittamista, ja olemme panostaneet tähän lupausten muodossa niin johtajille kuin työntekijöillekin. On tärkeää, että esihenkilö ja alainen voivat käydä avointa ja rehellistä keskustelua työntekijän mahdollisuuksista vaikuttaa urakehitykseensä. Yhtä tärkeää on jaksamiseen liittyvien ongelmien tunnistaminen ja varhainen tuki niihin puuttumiseksi, Nikula sanoo.LähiTapiolan henkilöstöstä viidesosa on alle 30-vuotiaita. Mielenterveysperusteiset poissaolot ovat ryhmässä menneet yhteiskunnan vastavirtaan ja laskeneet vuodesta 2021 yli 35 prosenttia. Pitkät, yli 30 päivän sairauspoissaolojaksot ovat vähentyneet samalla ajanjaksolla lähes puoleen.– Hyvällä henkilöjohtamisella voidaan merkittävästi vaikuttaa yksilöiden ja koko työyhteisön hyvinvointiin. Nostaisin nuorten johtamisessa yleisesti esiin johdonmukaisuuden ja turvallisen ilmapiirin, jossa on tilaa avoimelle keskustelulle, virheiden kautta oppimiselle ja kehittymiselle.Alla Susa Nikulan viisi vinkkiä nuorten johtamiseen, joista voivat ammentaa ajatuksia arkeen niin johtajat, esihenkilöt kuin kokeneemmat kollegatkin.
  1. 1
    Motivoi ja luo merkityksellisyyttä
    Arvot ja työn merkityksellisyys ovat nuorille tärkeitä motivaatiotekijöitä.
    – Arvot eivät ole nuorille vain sanahelinää, vaan arkisia tekoja. Kannustan tarjoamaan nuorille työntekijöille sopivasti uusia haasteita. Työnkuvan rikastaminen pitää motivaatiota yllä. Yrityksen tavoitteita, eri roolien ja tehtävien merkitystä koko yrityksen menestyksen kannalta on hyvä avata.
  2. 2
    Ole tasavertainen
    Ihmisiä tulee kohdella tasavertaisesti; tämä on kaikenikäisille työntekijöille tärkeää.
    – Nuoret huomaavat hyvin herkästi, jos heidän näkemyksiään ei arvosteta tai kuunnella iän ja kokemuksen vuoksi. Se, että nuoret uskaltavat kyseenalaistaa aiempia toimintamalleja, tuoda näkemyksiään ja ideoitaan rohkeasti esiin, on rikkaus koko työyhteisölle. Meidän johtajien ja esihenkilöiden pitää herkemmin pysähtyä kuuntelemaan nuorempien kollegoitten ajatuksia, hän sanoo.
  3. 3
    Huomioi yksilöt, mutta vahvista yhteisöllisyyttä
    Nuorten johtamisessa on hyvä huomioida yksilölliset, elämäntilanteeseen liittyvät tarpeet.
    – Motivaation, osaamisen ja työkyvyn tasot ovat yksilöllisiä. Uransa alkupuolella oleville on tärkeää luoda tunne, että vielä ei tarvitse tietää kaikkea. Toki on myös hyvä käydä avointa keskustelua siitä, että kaikki työtehtävät eivät aina kaikkein miellyttävimpiä, mutta nekin on tehtävä. Yksilöiden tarpeiden huomioiminen työn joustoilla on tärkeää, mutta riittävien kohtaamisten varmistaminen on avainasemassa yhteisöllisyyden ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen ilmapiriin synnyttämiseksi työyhteisössä.
  4. 4
    Luo turvaa ja kehitä osaamista
    – Jos työtehtävät ovat liian vaativia tai ohjeistus on puutteellinen, nuorelta saattaa kadota hallinnantunne. Työtehtävien selkeä rajaaminen ja odotusten avaaminen luovat turvaa. Koulutukset kasvattavat osaamista ja ovat osoitus siitä, että työntekijöistä halutaan pitää kiinni ja heihin panostetaan. Työn mitoitukseen, tukeen ja palkitsevuuteen on syytä kiinnittää huomiota, jotta työntekijän ja työnantajan odotukset kohtaavat mahdollisimman hyvin, Nikula toteaa.
  5. 5
    Anna palautetta ja kannusta
    Nikula nostaa palautekulttuurin niin nuorten työntekijöiden kuin koko yrityksen menestyksen kannalta merkitykselliseksi.
    – Palautekulttuuri on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana. Tämän päivän kolmekymppiset ovat oppineet jo varhaiskasvatuksessa palautteen antamisen ja saamisen, he osaavat odottaa ja kaipaavat sitä myös työelämässä. Nuoren voi olla haastavaa hahmottaa häneen kohdistuvia odotuksia, ellei hän saa korjaavaa ja kannustavaa palautetta työstään, Nikula sanoo.
Tutkimuksen toteutti Verian, ja siihen vastasi 1 100 henkilöä 4.–11.4.2025 välisenä aikana. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä.

Ajankohtaista

Katso lisää ajankohtaisia