Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Turvallisuus

Alle puolet suomalaisista kokee saaneensa työssään riittävän perehdytyksen tietoturva-asioihin

Vain alle kolmannes suomalaisista on saanut työssään koulutusta tietoturvaan viimeisen vuoden aikana. Lisäksi alle puolet (43 %) suomalaisista kokee, että omalla työpaikalla puhutaan riittävästi tietoturvasta, käy ilmi LähiTapiolan kyselystä*. Kybervakuutuksen kehityspäällikkö on luvuista huolissaan. ”Tietoturvasta pitää puhua säännöllisesti johtoportaasta tekijätasolle, jotta se iskostuu osaksi työpaikan kulttuuria.”
Suomessa on paljon yrityksiä ja organisaatioita, joissa tietoturva-asiat ovat erinomaisella tasolla, kyberriskit on tunnistettu ja niiden torjumiseksi tehdään fiksuja toimenpiteitä, mutta työntekijällä voi silti olla turvaton olo: varautumisen taso ei näy ja tunnu.LähiTapiolan kybervakuutuksen kehityspäällikkö Eero Järvenpään mukaan huomattavan vähän puhutaan siitä, mikä on työntekijöiden kokema tietoturvallisuudentunne. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan vain alle puolet suomalaisista kokee, että tietoturva-asioista puhutaan riittävästi omalla työpaikalla.

– Jos asioista ei puhuta, niistä ei tule rutiinia, eikä luontevaa osaa kulttuuria. Henkilöturvallisuuden puolella on tehty vuosikymmenet iso työ sen eteen, että työntekijöillä on paitsi oikeasti turvallista mutta myös turvallinen tunne työpaikalla. Olisiko tässä hyvä tavoite myös tietoturvaan? Järvenpää pohtii.Myöskään jatkuva käyttäjän vastuuttaminen ja pelottelu eivät tee hyvää, jos vastapainona ei ole riittäviä teknisiä työkaluja ja kontrolleja.

Koulutus kerran vuodessa ei riitä

Kyselyn mukaan vain alle kolmannes suomalaisista on saanut työssään koulutusta tietoturvaan viimeisen vuoden aikana.– Kerran vuodessakaan ei riitä, koska kybermaailman sykli on nopeampi. On paljon työtehtäviä, joissa on koko ajan syytä pysyä kartalla ajankohtaisista asioista. Yksinkertaisina esimerkkeinä mainittakoon asiakaspalvelutyössä kulloinkin liikkeellä olevat huijauskampanjat ja sovelluskehitykseen liittyvissä töissä taas puolestaan, miten kyberrikolliset etsivät ja hyödyntävät erilaisia puutteita ohjelmistokehityksessä.

Vain reilu kolmannes tietää, mitkä kyberuhat voivat vaikuttaa omaan työhön

Arjen katsaus -kyselyn mukaan 36 prosenttia suomalaisista on tietoisia siitä, mitkä kyberuhat voivat vaikuttaa omaan työhön. Lisäksi alle kolmannes (32 %) on tietoinen, kuinka toimia silloin, jos omaan työpaikkaan kohdistuisi nyt kyberhyökkäys.– Kyberturvasta ei yleensä hyvistä syistä haluta puhua tietoturvatiimin ulkopuolella ja monesti siitä halutaan tehdä käyttäjälle näkymätöntä. Haluaisin kuitenkin haastaa miettimään, voisiko työpaikoilla viestiä tietoturvasta muutakin kuin uhkakuvaa ja sitä, mistä työntekijöiden pitäisi nyt olla huolissaan ja varuillaan.

Järvenpää korostaa, ettei kaikkia kyberpuolustuksen yksityiskohtia ole tarkoituksenmukaista kertoa edes omalle henkilöstölle.

– Välillä kannattaisi kertoa myös onnistumisista. Voisiko henkilöturvallisuuspuolelta lainata esimerkiksi laskurin, kuinka monta päivää ilman kybertapaturmia on selvitty? Järvenpää pohtii.Erityisen tärkeää tietoturva-asioista ja muistakin normaali- ja poikkeuskäytännöistä puhuminen on lomakauden kynnyksellä. Kyberrikolliset hyödyntävät loma-aikojen alimiehitystä ja kesätyöntekijöiden kokemattomuutta muun muassa erilaisilla kalastelun ja sosiaalisen manipuloinnin keinoilla.– Lomittajat, kesätyöläiset ja muut väliaikaiset työntekijät eivät ole yhtä tietoisia yrityksen toimintatavoista, eivätkä myöskään yhtä kokeneita tunnistamaan tavallisuudesta poikkeavia tapahtumia. Näistä syistä on ensiarvoisen tärkeää kouluttaa, perehdyttää ja käydä toimintatavat läpi tuuraajien kanssa. Moni onnistunut kyberhyökkäys on hyödyntänyt nimenomaan lomakautta, Järvenpää muistuttaa.

Kolme ohjenuoraa, joiden varaan rakentaa tietoturvallista toimintakulttuuria

  1. 1
    Ota tietoturva puheeksi. Kysy ja keskustele niin johto- kuin tekijäportaankin tasolla, miksi yrityksen suojaaminen on tärkeää ja miten sitä tulee suojata. Muista hyödyntää ja palkita oman henkilöstön näkemykset toiminnan suojaamisesta. He näkevät päivittäisen arjen ja siellä mahdollisesti ammottavat aukot toisesta näkökulmasta.
  2. 2
    Järjestä ja mahdollista oppiminen. Jos alle puolet työntekijöistä kokee saavansa riittävästi perehdytystä aiheeseen, kannattaa tähän tarttua. Tämä voi olla niin työnantajan omaa, kumppanin tarjoamaa koulutusta tai esimerkiksi mahdollisuus käyttää pieni osa viikoittaisesta työajasta oman työn kannalta oleellisen tietoturvan opiskeluun.
  3. 3
    Käy ajoissa läpi ja perehdytä, mikä on normaalia ja odotettua, sekä auta tunnistamaan tästä poikkeavat tapahtumat. Tämä korostuu lomittajien kanssa, mutta on tärkeää kaikille muillekin. Kaikille tulee olla selvää, millä ehdoilla asiakkaaksi tai kumppaniksi esittäytyvä voi muuttaa esimerkiksi yhteys- tai maksutietojaan tai tehdä muita oleellisia muutoksia.
*LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4.–11.4.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tietoturvaa koskeviin kysymyksiin vastasi ne 494 vastaajaa, jotka ovat työelämässä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Ajankohtaista

Katso lisää ajankohtaisia