Kumpi olisi parempi perintövero vai luovutusvoittovero? Enemmistölle suomalaisista vastaus on selvä

Miksi perinnöstä pitää maksaa veroa? Iso osa suomalaisista katsoo, että perintövero on turha. Asia ilmenee LähiTapiolan teettämästä kyselystä.
Suomessa perintövero on porrastettu. Veron määrään vaikuttavat niin perinnönsaajan sukulaissuhde perittävään nähden ja perinnön määrä.Lähisukulaisilla perittävän veron määrä on pienempi kuin muilla sukulaisilla ja suvun ulkopuolisilla henkilöillä. Alle 20 000 euron perinnöistä ei tarvitse maksaa veroa. Lue lisää perintöveron kohdentumisesta täältä. Aika ajoin on julkisuudessa herännyt keskustelua, että perintöveron voisi vaihtaa luovutusvoittoverotukseen. Veroa ei siis enää maksettaisi omaisuuden siirtyessä perittävän kuoleman jälkeen perijälle vaan perijä maksaisi veroa myydessään omaisuutta.LähiTapiolan teettämässä kyselyssä 48 prosenttia vastanneista kannatti luovutusvoittoverotukseen siirtymistä. Etenkin keski-iän ylittäneet olivat veromuutosten kannalla. Sen sijaan nuorimmissa (15-24 –vuotiaat) vastaajissa oli enemmistö heitä, joilla ei ollut muodostunut mielipidettä asiaan.- Kannattajien ylivoimainen ykkösargumentti on, että ”perintöverotus on turhaa kaksinkertaista verotusta, sillä työstä on jo maksettu veroa”. Taustalla on ajatus, että kun veroja on maksettu lähes narahduksesta, se mikä lopulta silti on saatu säästettyä, pitäisi jo olla turvassa verottajalta. Sitä vaivalla kerättyä varallisuutta pitäisi pystyä siirtämään jälkipolville ilman, että verottajan käsi käy nykäisemässä välistä. Ajatusta tukee kolmanneksi yleisin argumentti, jossa perintöä eli varallisuudensiirtoa kuoleman johdosta pidetään yksinkertaisesti soveltumattomana ajankohtana, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.Monen mielestä luovutusvoittoverotus olisi perintöveroa käytännöllisempi myös siksi, että omaisuutta ei tarvitsisi heti myydä pystyäkseen maksamaan perintöverot. Etenkin epälikvidiä omaisuutta perittäessä myynti voi olla hankalaa, mutta silti perintöveroihin on löydyttävä maksukykyä.-Oleellista on huomata perintöverotuksen ja luovutusvoittoverotuksen eroavuudet. Vaikka perintöveron lähtökohtana on koko varallisuus, veroon kohdistuu huomattavia vähennyksiä, kuten puoliso- ja alaikäisyysvähennykset. Vähennystenkin jälkeen jäävä perintö on verovapaata 20 000 euroon asti, Nummiaro muistuttaa.-Luovutusvoittoverotuksessa vero kohdistuu luovutusvoittoon, johon ei kohdistu perintöveron vähennyksiä. Näin pienetkin perinnöt muuttuisivat verolliseksi eli muutos olisi suurimmalle osalle suomalaisista epäedullinen, mikäli perijä haluaisi heti myydä omaisuutta. Tosin jos ei heti myy, ei olisi heti veroseuraamuksiakaan, vaan veron voisi suorittaa silloin, kun myy eli olisi myös maksukykyä.

Rendering component: media

Tyypillinen suomalainen perintö on asunto. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asunnon myynti on usein vaivatonta, mutta muualla Suomessa myynti voi olla hankalaa ja viedä aikaa.-Veromuutosten kannattajien toiseksi yleisin argumentti oli, että luovutusvoittoverotus on käytännöllisempi silloin, kun perii epälikvidiä omaisuutta ja maksukykyä on vähän tai se puuttuu. Kieltämättä tuntuu hullulta, jos on pakko ottaa velkaa pystyäkseen vastaanottamaan perinnön. Tästä suhteessa luovutusvoittoverotukseen siirtyminen todella sujuvoittaisi oman talouden hallintaa, sillä vero maksettaisiin juuri silloin, kun raha siirtyy tilille, Nummiaro sanoo-Tosin nykyisessäkin verojärjestelmässä voisi ehkä miettiä verovelan kirjaamista ja pidempää maksuaikaa verolle.

Perintövero laajentaa veropohjaa

Vaikka perintöveroon kohdistuu kritiikkiä, löytyy sille myös kannattajia. LähiTapiolan kyselyssä 15 prosenttia vastaajista sanoi, että perintövero kannattaa säilyttää. Veron kannattajien mielestä perintövero laajentaa veropohjaa ja siten se hyödyttää julkisen talouden rahoittamista.Viime vuonna perintö- ja lahjaverojen määrä oli yhteensä 826 miljoonaa euroa. Summasta enemmistö on perintöveroa.Perintäveroa kannatetaan myös siksi, että vastaajien mielestä vero lieventää varallisuuseroja ja edistää mahdollisuuksien mukaan tasa-arvoa. Lisäksi monien mielestä perintöveron muuttamien luovutusvoittoverotukseen ei ole järkevää, sillä luovutusvoittoverotus olisi monien perinnönsaajien kohdalla perintöverotusta ankarampi.-Perintöjen verottamisen kokonaan lopettaminen on käytännössä epärealistinen toive, koska se edustaa kasvavaa veropohja ja toimii varallisuuserojen lievittäjänä. Kyse olisi verojärjestelmän muutoksesta, joka loisi sekä häviäviä että voittajia suhteessa nykyiseen järjestelmään. Nykyinen perintöverotus ottaa aika hyvin huomioon yleisimmät puolesta ja vastaan argumentit. Pienet perinnöt ovat täysin verottomia ja puoliso- sekä alaikäisyysvähennysten kautta osa isommistakin perinnöistä, Nummiaro sanoo.-Siirtyminen luovutusvoittoverotukseen muuttaisi pienetkin perinnöt verolliseksi, eli muutos voisikin olla suurimmalle osalle suomalaisista epäedullinen. Kyselyssä 26 prosenttia muutoksen vastustajista vastusti juuri tästä syystä. Toisaalta veron realisoitumisen voisi välttää pitämällä perintönä saatu varallisuus hallussaan, vaikka muuten mieluummin realisoisi sen ja käyttäisi itselleen optimaalisella. Eli nykyisessä perintöverotuksessa ei niin helposti lukkiudu itselleen epäedulliseen varallisuusjakaumaan, vaikka tunneseikat voivat siihen nykyisinkin johtaa.

Rendering component: media

Nummiaron mielestä nykyiseen verojärjestelmään voisi nostaa lahjaverotuksen 5 000 euron rajaa kolmessa vuodessa. Se mahdollistaisi 138 euron säästämisen lapselle tai lapsenlapselle kuukausittain.-Tätä kautta voisi siirtää varallisuuden lisäksi myös sen hoitotaitoja ja rutiineja jälkipolville, mikä tukisi suomalaista kansallista sijoituskulttuuria ja omaehtoista varautumista.
Lue, mihin suomalaiset käyttäisivät perintönsä.

LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 5.-10.3.2022 yhteensä 1 063 suomalaista, jotka olivat iältään 15-79 –vuotiaita. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.