Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Suomalaisten pienet perinnöt menevät säästöön tai osaksi isompaa hankintaa – perinnönjaot kasvavat tulevina vuosina

29.12.2021 - Talous

Suomalaisten saamat perinnöt jäävät useimmiten alle 20 000 euroon. Valtaosa suomalaisista on rakentanut oman taloutensa muun omaisuuden varaan ja siksi mahdollinen perintö menee useimmiten säästöön. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan varallisuuden kasautuminen perintöjen kautta on mahdollista.

Suurten ikäluokkien siirtyessä ajasta iäisyyteen perinnönjakojen määrä kasvaa tulevina vuosina. Myös jaettava perintösumma kasvaa.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laskee, että seuraavan 23 vuoden kuluessa perinnönjaot kasvavat 20 prosenttia. Tämä nostaa myös kokonaisperintösummaa, mutta välttämättä se ei kasvata yksittäisen suomalaisen saamaa perintöä. Siihen vaikuttavat muun muassa perittävän varallisuuden reaalituottojen kehitys sekä sijoitus- ja perintösuunnittelu.

Verottajan ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 suomalaiset saivat keskimäärin perintöä verojen jälkeen 37 000 euroa per perinnönsaaja. Selkeällä enemmistöllä perittävä summa jäi alle 20 000 euron, josta ei makseta perintöveroa. Todella suuria, yli miljoonan euron perintöjä sai vain 0,2 prosenttia perijöistä.

-Perintöjen merkitys vastaanottavan sukupolven elintasoon on kasvanut merkittävästi varallisuuden keskittyessä yhä vanhemmille ikäluokille. Mitä isompia perintöjä siirtyy muutenkin varakkaille ja harvoille perijöille, sitä vahvemmin varallisuus voi kasautua rikkaimmille kotitalouksille, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn perusteella hyvätuloiset saavat muita isompia perintöjä, esimerkiksi talouden alle 20 000 euron bruttovuosituloisilla perintö on keskimäärin 35 000 euroa, mutta yli 85 000 euron bruttovuosituloilla se keskimäärin 118 000 euroa. Osa perinnönjaoista myös pienentää varallisuuskeskittymiä, koska niiden myötä varallisuus jakautuu useampiin kotitalouksiin. Lue lisää perinnöistä täältä.

-Syntyvyyden lasku kuitenkin vähentää perinnönsaajien lukumäärää. Varallisuuden alueellisen eriytymisen ja perinnönjakojen yhteisvaikutuksesta tulevaisuudessa todennäköisesti aiempaa pienempi joukko suomalaisista omistaa aiempaa suuremman osan suomalaisten kokonaisvarallisuudesta, Nummiaro kertoo.

-59 prosenttia perinnönsaajista sai alle 20 000 euroa, jolloin perintöveroa ei vielä veloiteta. 24 prosenttia perinnönsaajista sai 20 000-60 000 euroa, jolloin usein vähennysten jälkeen ei perintöveroa kerry ja siten tämän kokoluokan merkitys perintäverosummasta jäi vähäiseksi. Perintöverot keskittyivätkin voimakkaasti isoihin perintöihin: 3,1 prosenttia perinnönsaajista maksoi 56 prosenttia perintöveroista.

Kuvassa perintöjen jakautuminen eri perintöjen koon mukaan ja Arjen katsaus syyskuu 21 vastauksen sekä 2018 verotietojen mukaan

Perintö säästöön tai isompaan hankintaan

Suomalaisille kotitalouksille perintö ei ole talouden tukipilari, eikä sen varaan lasketa. LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä vain 11 prosenttia yli tuhannesta vastaajasta sanoi arvioineensa mahdollisen perintöosuutensa suuruutta. Lue lisää LähiTapiolan Talous ja varallisuus –katsauksesta täältä tai tiedotteesta täältä.

Laskemisinnostusta näyttää olevan enemmän, kun perinnön arvo näyttää olevan useampia kymmeniä tuhansia tai useampia satoja tuhansia.

Moni suomalainen mieltää perinnön ylimääräiseksi tulonlähteeksi, siksi myös pohdinta perinnön käytöstä on moninaista. Arjen katsaus –kyselyssä ylivoimaisesti suosituin käyttökohde on sijoittaminen. Suurin osa perinnöstä halutaan sijoittaa myöhempää käyttöä varten.

Suosittua on myös käyttää perintöä isompiin hankintoihin, kuten asuntoon tai autoon. Osa lyhentäisi perinnöllä lainojaan. Sen sijaan luksuselämään heittäytyminen tai töiden lopettaminen olisi vain harvalla mielessä.

Kuvassa Arjen katsaus -kyselyn tuloksia syyskuulta 2021, miten mahdollinen perintö käytetään

Arjen katsauksen mukaan 40-60-vuotiaista useampi kuin joka kymmenes lopettaisi työt tai ainakin vähentäisi työn tekoa. Nummiaro sanoo, että peritty taloudellinen riippumattomuus voi laskea työmotivaatiota. Se voi myös kannustaa ponnistelemaan varallisuuden kasvattamiseksi ”omalla vuorollaan”.

-Oman talouden elinkaarisuunnittelun kannalta perintöjen haasteet ovat satunnaisuus ajankohdasta, joka voi osoittautua tarvetta myöhäisemmäksi, ja epävarmuus määrästä, joka voi arvonalentumisten, testamentin tai hoiva- tai sairauskulujen vuoksi huveta. Perintöjen varaan luottaminen pienentää elinkaaren ponnisteluja, jolloin eläkesäästöt voivat lopulta perintöjen jälkeenkin jäädä riittämättömiksi. Lisäksi yli 90 prosenttia suomalaisista haluaisi jättää edelleen perintöä omille lapsilleen. Säästäminen siis yhä kannattaa. Kun sitä perintöä sitten tulee, kannattaa sijoitussuunnitelmalla varmistaa, että perintö elää pitkään.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyn haastattelut on kerätty Galllup Kanavalla 17.- 23. syyskuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1013 henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Sijoitamme sinun varasi kuten omamme

Mitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me suursijoittajana itse uskomme.

Lue lisää