Tervettä järkeä kulotukseen ja roskien polttoon

Kevätsiivousta tehdessä voi tulla tarve lehtien ja oksien polttamiseen ja piennarheinikoiden kulottamiseen.

Puuskittainen kevättuuli voi aiheuttaa sydämen tykytyksiä avotulen tekijälle. Tuulen mukana tuli voi levitä hetkessä jopa kymmeniä metrejä kuivassa korsimaisessa maastossa. Tällöin on vaarana, että syöksähtelevä tuli on äkkiä kiinni rakennuksia tai puuvarastoja ympäröivissä kuloheinän korsissa.

Ota huomioon, että tuulen voimakkuus voi kasvaa ja suunta muuttua, jolloin palon hallitseminen käy mahdottomaksi. Alkusammutuskalusto ja apuvoimien nopea saatavuus auttavat mahdollisessa tulen ryöstäytymisessä.

Valitse helposti hallittava tulentekopaikka, vähintään 30 metrin etäisyydellä palavasta omaisuudesta. Ennen roskien polttoon tai kulottamiseen ryhtymistä arvioi myös huolellisesti maaston kuivuus, sääolosuhteet sekä kulotuksen vaikutus kasvustoihin.

Kulotuksen huolellinen tukahduttaminen ja riittävän pitkä jälkivartiointiaika pienentävät usein paloalueella piilossa kytevien palonalkujen leviämisvaaraa.
• Vuosittain kulotus- ja maastopalovahinkoja sattuu n 700 kpl, joiden mukana tuhoutuu rakennuksia, irtaimistoa, metsää ja muuta omaisuutta.
• Haja-asutusalueilla risujen poltto on sallittua, mutta taajamissa se on pääosin kiellettyä. Toimintaohjeita saa oman kunnan ympäristöviranomaisilta.
• Yleisten metsäpalovaroitusten vallitessa avotulen teko metsiin ja lähiympäristöön on kielletty. Keväisin, ennen uutta kasvillisuutta varoitetaan metsäpalovaaran sijaan yleisemmin ruohikkopalon vaarasta.