Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Länsi-Suomi

Riski hirvieläinkolariin on nyt Länsi-Suomessa kaksinkertainen – ”Mitään peuraa pienempää ei kannata väistää”

Yli puolet länsisuomalaisista on joutunut tai ollut lähellä joutua hirvieläinkolariin. Kolmasosa alueen hirvieläinkolareista sattuu loka–marraskuussa. Eniten kolareita sattuu Porissa, Eurassa ja Huittisissa. Asiantuntija listaa Länsi-Suomen pahimmat vaaranpaikat ja keinot vahinkojen minimoimiseen.
Tutustu autovakuutukseen
Yli sadan vuosittaisen hirvieläinvahingon listalle mahtuu kahdeksan länsisuomalaista kaupunkia.
Syksyn pimeyden, sateiden ja pian alkavien liukkaiden kelien myötä kuljettajilta vaaditaan liikenteessä korostunutta tarkkaavaisuutta. Sääolosuhteiden haastavuuden lisääntyessä myös riski eläinkolariin kasvaa.Vuonna 2023 Suomen tieliikenteessä sattui Tilastokeskuksen mukaan miltei 13 000 riistaonnettomuutta. Lähes kolmannes koko maan onnettomuuksista sattui Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Loka–marraskuu on koko maassa riistaonnettomuusaltteinta aikaa.– Läntinen Suomi on peurojen ja kauriiden luvattu maa, mikä näkyy myös vahinkotilastoissamme. Viime vuonna hirvieläinkolareista maksamamme korvaukset kipusivat lähes miljoonaan euroon. Onneksi hirviä liikkuu seudullamme pienempiä riistaeläimiä vähemmän, mikä pienentää vakavimpien henkilövahinkojen riskiä, sanoo LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija Esa Nummi.Yhtiön toimialueella sattuu Tilastokeskuksen kokoamien tilastojen mukaan keskimäärin 1 700 riistaonnettomuutta vuodessa. Vuodet 2017–2023 kattava tilasto kertoo määrän kasvaneen huippuvuoteen 2021 asti, jonka jälkeen kehitys on tasaantunut.Länsisuomalaisten hirvieläinonnettomuuksista lähes kolmasosa sattuu loka–marraskuussa.– Riski onnettomuuteen on nyt kaksinkertainen eli onnettomuuksia sattuu keskimäärin kymmenen päivässä. Jokaisen on syytä varautua siihen, että jossain kohtaa tilanne osuu myös omalle kohdalle, Nummi varoittaa.

Erityisvaroitus Poriin, Euraan ja Huittisiin – Monia vaaranpaikkoja muuallakin

Länsisuomalaisten luvut ovat eläinkolarien osalta omaa luokkaansa. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn* vastanneista yli puolet kertoo joutuneensa kolariin tai läheltä piti -tilanteeseen hirven, peuran tai kauriin kanssa. Peurojen ja kauriiden osalta prosenttiosuus on kaksinkertainen koko Suomen keskiarvoon verrattuna.LähiTapiola Länsi-Suomen perkaamat tilastot kertovat, että kahdeksassa yhtiön toimialueen kunnassa sattuu keskimäärin yli sata riistaonnettomuutta vuodessa. Kärkipaikkaa tilastoissa pitävät Pori (260), Eura (206) ja Huittinen (166). Yli sadan riistaonnettomuuden joukkoon pääsevät myös Rauma, Uusikaupunki, Eurajoki, Laitila ja Säkylä.
Rendering component: collapsibleItem

  1. 1
    Pori – 260 onnettomuutta vuodessa
  2. 2
    Eura – 206 onnettomuutta vuodessa
  3. 3
    Huittinen – 166 onnettomuutta vuodessa
  4. 4
    Rauma – 164 onnettomuutta vuodessa
  5. 5
    Uusikaupunki – 148 onnettomuutta vuodessa
  6. 6
    Eurajoki – 129 onnettomuutta vuodessa
  7. 7
    Laitila – 120 onnettomuutta vuodessa
  8. 8
    Säkylä – 109 onnettomuutta vuodessa
  9. 9
    Ulvila – 70 onnettomuutta vuodessa
  10. 10
    Kankaanpää – 61 onnettomuutta vuodessa
  11. 11
    Pyhäranta – 44 onnettomuutta vuodessa
  12. 12
    Merikarvia – 41 onnettomuutta vuodessa
  13. 13
    Parkano – 36 onnettomuutta vuodessa
  14. 14
    Ikaalinen – 34 onnettomuutta vuodessa
  15. 15
    Kokemäki – 31 onnettomuutta vuodessa
  16. 16
    Nakkila – 31 onnettomuutta vuodessa
  17. 17
    Pomarkku – 21 onnettomuutta vuodessa
  18. 18
    Harjavalta – 15 onnettomuutta vuodessa
  19. 19
    Siikainen – 12 onnettomuutta vuodessa
  20. 20
    Jämijärvi – 8 onnettomuutta vuodessa
Luvut ovat keskiarvoja vuosittaisten onnettomuuksien määristä ja perustuvat Tilastokekuksen tilastoihin vuosilta 2017–2023.
Hirvieläinvahinkojen karttapalveluun tarkemmin Länsi-Suomen osalta perehtynyt Nummi nostaa esiin muutamia erityisen vaarallisia tieosuuksia.– Porissa Mäntyluodontiellä eli Valtatie 2:lla Uusiniityn ja Mäntyluodon välillä onnettomuuksien määrä on merkittävä, samoin Eurajoelle Olkiluodontiellä on syytä olla korostetun tarkkana. Huittisista erityisesti Helsingin ja Turun suuntaan lähtiessä vahinkoriski on iso.Aina onnettomuus ei yllätä valtatiellä.– Rauman osalta on syytä nostaa esiin Pohjoiskehä, jonka varrella erityisesti koulun lähistöllä on sattunut lukuisia onnettomuuksia. Sattua voi siis myös kaupungissa, vaikka alhaisissa nopeuksissa vahingot jäävät yleensä pienemmiksi.Vaikka joidenkin tieosuuksien vaarallisuus korostuu, on tarkkaavaisuudelle nyt perusteet kaikkialla Länsi-Suomessa.– Tilastot vilisevät onnettomuuksia lähes jokaisella alueemme tienpätkällä. Jos haluaisimme välttyä hirvieläinkolareilta kokonaan, pitäisi lähes koko maakunta hirviaidata. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, ja siksi kuljettajan toiminta on aivan keskeisessä roolissa, Nummi peräänkuuluttaa.
Rendering component: collapsibleItem

  • VT 23 Noormarkun keskustasta 1 km Parkanon suuntaan
  • VT 8 Söörmarkun liittymästä 2 km Porin suuntaan
  • VT 8 Niittymaa
  • VT 8 Luvia
  • VT 8 Raumalta 2 km Eurajoen suuntaan
  • VT 8 Raumalta 7 km Laitilan suuntaan
  • VT 8 Laitilasta 4 km Mynämäen suuntaan
  • VT 2 Uusiniitty–Mäntyluoto
  • VT 2 Huittinen–Huhtamo
  • VT 11 Kaasmarkku–Kullaa
  • Eurajoki Olkiluodontie
  • VT 43 Uusikaupunki– Laitila–Eura
  • Tie 196 Suurikkala–Pyhäranta
  • VT 12 Rauma–Huittinen
  • Tie 204 Eura–Säkylä
  • Rauma, Pohjoiskehän koulun ympäristö
Listaus perustuu Rambollin toteuttamaan visualisointiin Riistakeskuksen tilastoista vuosilta 2019–2023.

Kuljettajan toiminta ratkaisee – ”Mitään peuraa pienempää ei kannata väistää”

Hirvieläinonnettomuudet sattuvat usein hämärään aikaan ja yllättäen, mikä tekee niiden välttämisestä kuljettajalle hankalaa. Nummi muistuttaa, että perusasioilla pääsee jo pitkälle vahinkojen minimoimisessa.– Oma ajonopeus on ratkaiseva tekijä, sillä matalampi nopeus antaa enemmän reagointiaikaa. Siksi nopeutta on syytä pienentää hirvieläinvaroitusalueilla ja myös jonkin aikaa niiden jälkeen. Lisäksi katsetta on syytä käyttää aktiivisesti tienpientareilla, mahdollisuuksien mukaan kaukovalojen avustuksella.Hirvieläimet eivät kuitenkaan ole ainoita tielle eksyviä eläimiä. LähiTapiolan kyselyssä 16 prosenttia vastaajista kertoi törmänneensä pienempään eläimeen. Tällaisten tilanteiden varalle asiantuntijalla on yksiselitteinen vinkki.– Mitään peuraa pienempää ei kannata väistää, vaikka se saattaa ajatuksena pahalta tuntuakin. Pienempien eläimien kohdalla väistämisen riskit kuten peräänajo, ojaan suistuminen tai vastaantulijoiden kaistalle ajautuminen ovat merkittävästi törmäystä vakavampia. Tähän kannattaa yrittää itseään henkisesti valmentaa, Nummi kannustaa.

Asiantuntijan vinkit hirvieläinkolarien varalle

  • Pienennä ajonopeutta erityisesti tieosuuksilla, jotka on merkitty hirvieläimistä varoittavin liikennemerkein. Pidä nopeus maltillisena myös paikoissa, joissa hirviaita päättyy. Noudata sinisellä liikennemerkillä merkittyjä suositusnopeuksia.
  • Pidä tienpientareita silmällä erityisesti sellaisissa paikoissa, joissa puita ja pensaikkoa kasvaa tien vieressä. Vähennä nopeutta heti, jos näet jotakin normaalista poikkeavaa.
  • Käytä hämärällä mahdollisimman paljon kaukovaloja. Hirvieläimet ovat yleisimmin liikkeellä heti auringonnousun tai -laskun jälkeen.
  • Jos hirvieläin juoksee tielle, väistä sitä oikealta puolelta. Näin voit välttää törmäyksen vastaan tulevan ajoneuvon kanssa.
  • Älä väistä mitään peuraa pienempää. Pienempien eläimien kohdalla väistämisen riskit ovat huomattavasti törmäystä vakavampia.
  • Varoita mahdollisuuksien mukaan vastaan tulevia autoilijoita havaitsemistasi eläimistä. Käytä ensisijaisesti hätävilkkuja, sillä valojen välkyttäminen saattaa hetkellisesti sokaista vastaantulevan autoilijan.
  • Jos joudut tai huomaat toisen joutuneen eläinonnettomuuteen, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna viranomaisille tarkka kuvaus sijainnista. Merkitse sijainti mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kiinnittämällä muovikassi, heijastin tai muu vastaava puun oksaan.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–26.1.2021 kaikkiaan 5 539 suomalaista. LähiTapiola Lännen (nyk. LähiTapiola Länsi-Suomi) toiminta-alueelta vastaajia oli 185. LähiTapiola Satakunnan (nyk. LähiTapiola Länsi-Suomi) toiminta-alueelta vastaajia oli 201. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä, LähiTapiola Lännen alueella noin +/- 7,2 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Satakunnan alueella noin +/- 6,9 prosenttiyksikköä.
Katso lisää tiedotteita