Pirkanmaalla palaa useissa kymmenissä kodeissa vuosittain – monen kodin palovaroitin ei välttämättä toimi
Ruoanlaitto, sähkölaitteet, kodinkoneet ja tulisijat ovat yleisimpiä asuntopalojen aiheuttajia. Tampereella, Sastamalassa ja Ylöjärvellä palaa useimmin. Vain puolessa kotitalouksista vaihdetaan palovaroittimen paristo vuosittain.
Pelastustoimen tietoon tulee Suomessa vuosittain noin 3 000 asuin- ja vapaa-ajanrakennusten palo- tai palovaaratilannetta. Näistä noin joka kolmas kehittyy rakennuspaloksi, joka tuhoaa laajemmin kiinteistöä tai irtaimistoa.
Pirkanmaalla palokunta on viime vuosina saanut hälytyksen useimmin Tampereen, Sastamalan ja Ylöjärven kuntien alueella syttyneisiin asuin- ja vapaa-ajan rakennusten paloihin. Pelastustoimen tilastojen mukaan näissä kunnissa oli vuosina 2016–2020 noin 40–400 palo- tai palovaaratilannetta. Kaikkiaan Pirkanmaan 23 kunnassa on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut 360 asuinrakennusten paloa.
- Jos tuli tai savu tekee tuhoa, tilanteesta selvitään harvoin pelkällä säikähdyksellä. Onneksi valtaosa korvaamistamme palovahingoista on verrattain pieniä, eli ne rajoittuvat esimerkiksi johonkin osaan kiinteistöä tai irtaimistoa. Valitettavasti silloin tällöin tapahtuu kuitenkin myös mittavia rakennuspaloja, joissa puhutaan suurvahingosta tai mittavista remonteista ja asumisen haitasta ja pahimmillaan henkilövahingoista, kertoo korvausjohtaja Tapio Kärkelä LähiTapiola Pirkanmaalta.
LähiTapiolan kotivakuutuksesta korvataan vuosittain kymmenien miljoonien eurojen arvosta tulen, savun ja noen aiheuttamia palovahinkoja. Asuinrakennuksissa yleisimmät syttymissyyt ovat pelastustoimen mukaan ruoanlaitto sekä sähkölaitteista, koneista ja tulisijoista lähteneet palot.
- Jos tuli aiheuttaa mittavaa vahinkoa, ei tarkka syttymissyy välttämättä aina selviä. Kuitenkin niissä tilanteissa, joissa palo havaitaan ajoissa, on usein myös ehditty tehdä alkusammutusta ja rajata paloa, esimerkiksi huoneiden ovia sulkemalla. Tärkeintä on kuitenkin aina pyrkiä pelastautumaan itse, muistuttaa korvausjohtaja Kärkelä.
Palovaroitin voi pelastaa – moni ei ole muistanut vaihtaa paristoa
Jos kotona syttyy tulipalo, palovaroitin, alkusammutusvälineet ja -taito ovat usein ratkaisevia seurausten kannalta. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä* tiedusteltiin, mitä paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineitä löytyy suomalaisista kotitalouksista.
LähiTapiola Pirkanmaan toiminta-alueen asukkaista valtaosa (84 %) kertoo, että taloudessa on paristolla toimiva palovaroitin, ja noin joka viidennellä (19 %) on sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Kotitalouteen voi asunnon lisäksi kuulua myös esimerkiksi mökki. Enemmistöllä alueen asukkaista (71 %) löytyy taloudesta sammutuspeite mutta vain joka neljänneltä (25 %) löytyy taloudesta myös käsisammutin.
Palovaroittimen pariston vaihtamisesta on kuitenkin saattanut vierähtää pitkä aika. Paristolla toimivan palovaroittimen patteri suositellaan vaihtamaan vuosittain, jotta laite varmasti toimii tulipalon syttyessä. LähiTapiola Pirkanmaan alueen asukkaista noin puolet (54 %) kertoo vaihtaneensa palovaroittimen pariston viimeisen vuoden aikana, ja noin 40 prosentilla on vaihdosta vähintään vuosi tai tätä pidempi aika.
- Katon rajassa olevaa pientä laitetta ei useinkaan tule ajatelleeksi arjessa, mutta tulipalotilanteessa se voi tarjota juuri sen lisäajan, joka voi olla ratkaiseva alkusammutuksen tai pelastautumisen kannalta. Hälytys voi herättää myös nukkuvan tai havahduttaa naapurit kerrostalossa. On hyvä muistaa, että myös palovaroitin on laite, jonka toimivuus voi heiketä iän myötä. Suositeltava käyttöikä on 10 vuotta, muistuttaa Kärkelä.
Taloyhtiössä voitaisiin yhdessä lisätä kaikkien turvallisuutta
Lain mukaan jokaisessa asunnossa tulee olla toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 nelimetriä kohti. Asuinrakennuksissa, jotka on rakennettu noin vuoden 2010 jälkeen, on sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, joista hankinta- ja kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä. Tätä vanhemmissa kerros- ja rivitaloissa palovaroittimet ovat siis pääsääntöisesti kokonaan asukkaan vastuulla. Asukkaan tulee myös aina testata ja varmistaa palovaroittimen toimintakunto.
- Meissä kenen tahansa naapurissa voi asua henkilö, joka ei esimerkiksi iän, sairauden tai liikuntarajoitteiden takia pysty pitämään huolta asuntonsa palovaroittimista. Palovaroittimen hankinta voi myös unohtua ihan keneltä tahansa tai katon rajaan asentaminen tuntua vaivalloiselta. Koska yhdessä asunnossa syttyvä palo on riski kaikille asukkaille, taloyhtiöissä voitaisiin harkita palovaroittimien hankkimista ja asentamista kaikkiin asuntoihin. Asukkaille voisi myös tarjota apua esimerkiksi pariston vaihtamisessa, sanoo LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Tapio Kärkelä.
Palovaroitin auttaa havaitsemaan palon – tietoa taloyhtiöille
Pelastuslain mukaan asunnossa tulee olla riittävästi palovaroittimia, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon. Lain minimivaatimus on yksi palovaroitin jokaista 60 m2 kohti joka kerroksessa. Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet tulee olla asuinrakennuksissa, jotka ovat saaneet rakennusluvan 1.2.2009 jälkeen.
Pelastustoimen tilastojen mukaan taloyhtiöissä vuosina 2016–2020 tapahtuneissa asuntopaloissa palovaroitin puuttui, ei toiminut tai oli ilman paristoa noin puolessa tapauksista. Tilasto kattaa rakennuspalot, joista on tieto palovaroittimen toiminnasta, ja kahden tai useamman asunnon talot.
Yhdestä asunnosta alkava palo voi levitä rakennuksessa esimerkiksi porraskäytävien kautta. Tulen lisäksi vahinkoa muille asunnoille voi tulla myös savusta ja sammutusvedestä.
Tutustu uusiin Paloturvallinen taloyhtiö -sivuihin . Ne tarjoavat taloyhtiöiden asukkaille ja osakkaille paljon käytännön tietoa ja neuvoja palovaroittimista. Sivut ovat julkaisseet yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, LähiTapiola, Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–26.1.2021 kaikkiaan 5 539 suomalaista. LähiTapiola Pirkanmaan toiminta-alueelta vastaajia oli 322. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Pirkanmaan alueella noin +/- 5,4 prosenttiyksikköä.