Yhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.
Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla – sekä geopolitiikassa että taloudessa – ovat aiheuttaneet suurta epävarmuutta. Yhdysvalloissa Trumpin hallinnon vihamielisyys naapurimaitaan sekä EU:ta ja Natoa kohtaan ovat laittaneet perinteiset uskomukset maailmanjärjestyksestä päälaelleen. Niin kauan kuin uskottiin, että USA olisi hyväntahtoinen länsimaa, niin sekä ystävät että viholliset uskoivat geopoliittiseen vakauteen. Tämä uskomus on nyt poispuhallettu ja Euroopassa on edessä suurin uudelleenvarustautuminen sitten kylmän sodan ja sopeutuminen maailmaan ilman isoveli-USA:n vankkumatonta tukea.
Markkinoiden peruspilarit koetuksella
Myös maailmantaloudessa vanhat uskomukset ovat joutuneet uuteen valoon Trumpin toimien takia. USA:n ennennäkemättömät tariffit ovat johtaneet huimaan volatiliteettiin markkinoilla. Volatiliteetti sinänsä ei ole uutta markkinoilla, mutta tietyt markkinailmiöt ovat johtaneet huolestumiseen siitä, että markkinoiden keskeiset rakenteet ovat mahdollisesti murenemassa.
Huhtikuun alun ’Liberation dayn’ jälkeisessä tariffikaaoksessa osakkeet sukelsivat, mutta samalla myös Yhdysvaltain valtion lainat ja Yhdysvaltain dollari halpenivat voimakkaasti. Melkein poikkeuksetta nämä kaksi sijoitusluokkaa toimivat turvasatamana, kun maailmalla tapahtuu sijoittajia huolestuttavia asioita. Kohtuullisen pitkän urani aikana finanssimarkkinoilla on vain kerran tapahtunut samantapaista ja se oli koronakriisin alkupäivinä. Tällöin pelättiin, että finanssimarkkinat ovat romahtamassa ja ainoa mistä saa rahaa irti ovat valtion lainat. Keskuspankit puuttuivat voimallisesti peliin ja palauttivat uskon markkinoille.
Euroopan ja Saksan valtionlainoista uusi turvasatama?
Usko markkinoiden toimivuuteen onkin perusedellytys sille, että ne myös todella toimivat. Usko siihen, että tallettaja saa tarvittaessa rahansa ulos pankista on pankkien toiminnan perusedellytys – jos usko menee, niin pankki on käden käänteessä nurin.
Eurokriisin ollessa pahimmillaan silloinen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi lausui kuolemattomat sanansa: “Within our mandate, the ECB is ready to do whatever it takes to preserve the euro. And believe me, it will be enough.”
Markkinat uskoivat Draghin sanoihin ja Euroalueen markkinat vakautuivat.
Sama pätee myös vaikkapa lompakossa oleviin paperisiin euroihin – ne eivät ole sidottu esimerkiksi kultaan vaan toimivat koska niiden uskotaan toimivan. Jos usko jostain syytä murenee, seuraukset ovat vakavat ja siksi keskuspankkien tärkeimpiä tehtäviä onkin rahan arvon vakaus.
Tähän liittyvät myös viimeaikaiset epäilyt Yhdysvaltain valtion lainojen ja valuutan roolista. Molemmat ovat perusrakennuspalikoita maailman finanssijärjestelmässä ja ovat pesiytyneet lukemattomiin rakenteisiin. Niiden rooli on niin vahva, että korvaajaa ei helposti löydy. Jos kuitenkin maailmalla leviää epäilys Yhdysvaltain ja sen finanssimarkkinan toimivuudesta ja ennustettavuudesta niin kansainväliset sijoittajat (ja keskuspankit) voivat kokea olevansa pakotettuja vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Hyvin suuri osa USA:n valtion lainoista on ulkomaisissa käsissä ja myyntiaalto voisi olla tuhoisaa – Yhdysvaltain valtion velka on noin 120 % bkt:stä, joten valtion velkakustannukset myös nousisivat rajusti.
Jos usko Yhdysvaltain keskeiseen rooliin finanssimarkkinoilla murenisi, seuraukset olisivat ennennäkemättömät. Siksi sijoittajat seuraavat Trumpin hallinnon toimien seurauksia taloudelle hyvin tarkasti ja panokset ovat nyt harvinaisen suuret. Voikin olla, että lähitulevaisuudessa se turvallisin paikka sijoittajalle onkin Euroopan ja varsinkin Saksan valtionlainat.
Peter Castren korkojohtaja LähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.