Kysely: Suomalaiset vaativat panostuksia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – merkittävä riski uhkaa jäädä varjoon
Joka kolmas suomalainen haluaa nykyistä enemmän panostuksia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä*. Suomalaiset painottavat erityisesti luontokadon torjuntaa, levähaittojen ennaltaehkäisyä ja metsätuhojen torjuntaa. LähiTapiolan ilmastoasiantuntijan mukaan merkittävin uhka ovat tulvat, vaikka niiden torjuminen ei korostukaan suomalaisten vastauksissa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt monin tavoin Suomessa, ja jatkossa vaikutusten arvioidaan voimistuvan. Suomen lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja routaa on aiempaa vähemmän. Myös sään ääri-ilmiöt voimistuvat. Ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin on siten varauduttava ja sopeuduttava.
LähiTapiolan kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista arvioi, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen pitäisi panostaa, ja joka kolmas haluaa nykyistä enemmän panostuksia sopeutumiseen. Kolmen kärjessä sopeutumisen osa-alueista olivat: luontokadon torjunta (45 %), levähaittojen ennaltaehkäisy (36 %) ja metsätuhojen torjunta (32 %).
– Ilmastonmuutos on yksi luontokatoa aiheuttavista tekijöistä. Luontokadon eteneminen näkyy luonnossa liikkuessa konkreettisesti, kun esimerkiksi tutut lintu- tai kasvilajit katoavat. Vähemmän näkyvää on, että luontokato heikentää luonnon omaa vastustuskykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tämä voi entisestään lisätä ilmastoriskejä erityisesti luonnosta voimakkaasti riippuvaisilla toimialoilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, sanoo LähiTapiolan ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Suvi Järvinen.
Mihin seuraaviin sopeutumisen osa-alueisiin Suomessa pitäisi panostaa eniten? (%)
Tulvat ja rankkasateet ovat merkittävä tulevaisuuden riski
Järvisen mukaan LähiTapiolalle merkityksellisimmät tulevaisuuden ilmastoriskit liittyvät myrskyihin, tulviin ja metsätuhoihin. Myrskyistä vakuutusyhtiöt maksavat jo nyt merkittävän määrän korvauksia, ja myrskytuhojen odotetaan kasvavan muun muassa roudan vähenemisen seurauksena. Tulvavahinkoja LähiTapiola on korvannut viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 13 miljoonalla eurolla.
– Huomionarvoista on, että lähes 70 prosenttia näistä korvauksista on maksettu vuosien 2021–2025 aikana. Ilmastoriskiarviomme mukaan tulvariskit tulevat olemaan yksi merkittävimmistä omaisuusvakuuttamiseen liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa.
Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumista ohjaavat kansallinen sopeutumissuunnitelma ja ilmastolaki. Ilmastolain mukaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. Sopeutuminen kattaa myös toimia, joiden avulla voidaan hyötyä ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista.
– Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä rooli. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan kunnissa ja kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumisessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Ymmärrystä ilmastoriskeistä on tärkeää lisätä samoin kuin yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös vakuutusala voi tukea sopeutumista omalta osaltaan jakamalla riskienhallintaan ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvää osaamistaan, arvioi Järvinen.
Rendering component: embeddedArticle
*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 024 henkilöä 20.–27.2.2026 välisenä aikana. Kyselyn vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.