Eläinlääkärikustannusten nousu vaikuttaa entistä useammin lemmikin hoitopäätöksiin, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Tuoreeseen kyselyyn vastanneista lemmikinomistajista 21 prosenttia kertoi, että kustannusten nousu ei ole vaikuttanut hoitopäätöksiin mitenkään, kun vuonna 2024 vastaava osuus oli 27 prosenttia. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian*.
Kyselyn mukaan kulujen nousu saa lemmikinomistajia esimerkiksi valitsemaan edullisemman eläinlääkärin (17 %), jättämään ei-välttämättömiä hoitotoimenpiteitä tekemättä (15 %), lykkäämään käyntiä eläinlääkärissä (13 %) ja valitsemaan mahdollisista hoitotoimenpidevaihtoehdoista halvemman (11 %). 7 prosenttia on rahoittanut lemmikkinsä eläinlääkärikuluja osamaksulla, luotolla tai lainalla, ja 2 prosenttia on päätynyt eutanasiaan kalliiden hoitojen sijaan.
LähiTapiolan korvausasiantuntija Anu Kostamo uskoo, että lukujen takana on paljon huolta oman lemmikin voinnista.
– Omalle lemmikilleen haluaa tietysti vain parasta, mutta kyselytulosten perusteella monen taloustilanne on sellainen, että päätöksiä joudutaan miettimään myös rahan kautta. Sairauden kohdalla eläinlääkärikäynnin lykkäämisessä on se haaste, että oireet voivat vaikeutua tai pitkittyä ja vaatia myöhemmin vain enemmän hoitoa. Jos empii käynnin tarvetta, verrattain edullinen vaihtoehto on konsultoida etäeläinlääkäriä. Monessa lieväoireisessa tapauksessa tältä saadut kotihoito- ja seurantaohjeet voivat riittää.Rendering component: media
Ennaltaehkäisevä hammashoito kannattaa
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan eläinlääkintäpalvelujen hinnat nousivat lähes viidenneksen vuosina 2021–2025. Viimeisinä vuosina nousu oli selvästi yleistä kuluttajahintojen kehitystä nopeampaa. LähiTapiolan teettämien kyselytulosten mukaan kehitys on saanut entistä suuremman osan säästämään puskuria eläinlääkärikustannuksia varten: tuoreessa kyselyssä näin kertoi tekevänsä 20 prosenttia lemmikinomistajista, kun vuonna 2024 osuus oli 12 prosenttia.
Kuluvan vuoden alusta myös monen kunnallisia eläinlääkäreitä käyttävien lemmikinomistajan lasku nousi, kun uusi eläinlääkintähuoltolaki astui voimaan. Käytännössä kuntien mahdollisuudet tarjota eläinlääkäripalveluita halvemmalla kuin yksityiset yritykset kapenivat. Lähin kunnaneläinlääkäri ei myöskään välttämättä tarjoa enää kaikkia samoja palveluita kuin ennen.
– Lemmikin kanssa mökkeilevien kannattaa huomioida myös se, että kunnaneläinlääkärin palvelut voivatkin olla kausiasukkaille kalliimpia kuin vakiasukkaille esimerkiksi välttämättömiä hoitoja täydentävien palveluiden hinnoittelun ja ulkopaikkakuntalaisilta mahdollisesti perittävän korkeamman asiakasmaksun takia, Kostamo sanoo.
Kostamo löytää kyselytuloksista myös myönteisen asian: 15 prosenttia kertoo panostavansa kustannusten nousun takia entistä enemmän ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten lemmikin hampaiden pesuun. Osuus nousi hieman vuodesta 2024. Kostamo suosittelee etenkin hampaiden hoitoon panostamista kaikille koiran- ja kissanomistajille säästötarpeista huolimatta.
– Hammasongelmat ovat usein lemmikille todella kivuliaita. Hampaiden pesu ehkäisee plakin ja hammaskiven muodostumista ja siten myös erilaisia hampaan tukikudoksen sairauksia ja hammassairauksia, joiden takia tehtävien operaatioiden hinnat voivat nousta äkkiä nelinumeroisiin summiin. Eläinlääkärikuluvakuutus kattaa tapaturmaisen hampaan katkeaman tai murtuman, joita onkin vaikeampi ehkäistä.
*Tuoreeseen kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 028 henkilöä 30.4.–7.5.2026 välisenä aikana. Eläinlääkärikustannusten vaikutuksista lemmikkien hoitopäätöksiin kysyttiin lemmikkien omistajilta, joita oli 316. Kyselyyn vastanneet edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
Vuoden 2024 kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Eläinlääkärikustannusten vaikutuksista lemmikkien hoitopäätöksiin kysyttiin lemmikkien omistajilta, joita oli 351. Kyselyyn vastanneet edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
