LähiTapiolan Talous- ja Varallisuuskatsaus: Kotitalouksien suurin inflaatiohuoli on välttämättömien menojen nousu – Suomen talouskasvu hidastuu selvästi

Voimakas hintojen nousu tuntuu kaikkien suomalaisten kotitalouksien kukkarossa. Suuresti kärsivät erityisesti paljon autoilevat maaseutumaisella paikkakunnalla asuvat omakotitaloasuja. LähiTapiolan Varainhoidon Talous- ja Varallisuuskatsauksessa käydään läpi kotitalouksien varallisuutta, inflaatiopelkoja sekä Suomen talouden näkymiä.

Kiihtyvä kuluttajahintojen yleinen nousu osuu kaikkiin suomalaisiin kotitalouksiin. Helmikuussa inflaatio oli jo 4,5 prosenttia vuositasolla.
Vaikka yksikään kotitalous ei pysty välttämään inflaation nousun vaikutuksia, kotitaloudet kärsivät hintojen noususta eri tavalla. Lue uusin Talous- ja Varallisuuskatsaus täältä.

-Taloudessa julkaistaan yksi inflaatioluku, mutta käytännössä jokaisen kulutuskori ja siten inflaatio ovat henkilökohtaiset. Taloudessa hintasignaalit kannustavat kysynnän ja tarjonnan muutoksiin, jotka tasapainottavat isoja muutoksia. Kotitaloudet voivat pyrkiä sopeuttamaan kulutustaan kallistuvista tuotteista edullisempiin tuotteisiin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Alkuvuoden aikana hintojen nousu on vain kiihtynyt. Erityisesti liikenteen ja asumisen kulut ovat nousseet selvästi. Yksittäisistä kuluttajahintaindeksin komponenteista lämmitysöljy on kallistunut noin 40 prosenttia ja kahvikin yli 30 prosenttia.

Kuluttajat huolissaan arjen välttämättömien menojen noususta

Kuluttajahintojen nousu on osunut erityisesti moniin kuluttajan elämisen kannalta välttämättömiin tuotteisiin ja palveluihin. Ei ole ihme, että suomalaisten mielestä huolestuttavinta inflaation kiihtymisessä on välttämättömien menojen nousu.

LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä viime joulukuulta yli tuhannesta vastaajasta 35 prosenttia pelkäsi välttämättömien menojen pysyvää nousua. Pienituloisista vastaajista 46 prosenttia sanoi olevansa huolissaan menojen noususta.

Niillä, joilla oma talous on kunnossa inflaatio ei aiheuta suuria huolia. Kyselyssä 24 prosenttia sanoi, ettei hintojen nousu huoleta heitä, sillä heidän taloutensa on kunnossa.

-Inflaatiohuolet koskettavat tasaisesti kaikkia tulotasosta riippumatta. Pienituloisten pelot keskittyvät menojen nousuun. Suurituloiset ovat yhtä huolissaan sijoitusten reaaliarvojen noususta. Keskituloisia huolettaa myös velanhoito, Nummiaro muotoilee.

-Inflaatio vaikuttaa kotitalouksiin hyvin erilailla, mutta yksi suunta on kaikilla sama: samat tuotteet maksavat enemmän. Kestokyky sen sijaan vaihtelee, sillä isompien tulojen myötä talous ei ole niin tiukalla ja puskureitakin on todennäköisemmin kertynyt.

Nummiaro muistuttaa, että sijoitusten osalta on jo enemmän vaihtelua, sillä osalla säästöt voivat olla täysin kiinni huonosti ostovoimaa pitävissä talletuksissa ja toisilla sijoitussalkku voi olla hajautettu myös inflaatiota peremmin sietäviin kohteisiin. Velkojen osalta altistukset voivat puolestaan olla päinvastaiset.

-Osalle inflaation mukana tuleva korkojen nousu on iso peikko, joka uhkaa vielä viedä osan leivästä isompiin kuukausittaisiin velanhoitokuluihin. Toisilla taas korkoriski on suojattu, jolloin pitkäaikaisen inflaation mukana tuleva palkkojenkin nousu söisi velan reaaliarvoa.

Inflaation vaikutusta voi hillitä laajalla omaisuuslajihajautuksella. Vielä viime vuonna suomalaiskotitalouksien varallisuus on kasvanut tuottojen ansiosta. LähiTapiolan laskelmien mukaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotto oli 1,1 prosenttia.

- Vuositasolla tuotto oli erinomainen 6,3 prosenttia. Pörssiosakkeet ovat vuodessa tuottaneet noin 23 prosenttia ja rahastot noin 13 prosenttia, mutta talletuksille tuottoja ei alhaisten korkojen ympäristössä kerry. Omien asuntojen arvot ovat nousseet 5,3 prosenttia vuoden takaa ja alueellinen eriytyminen on väliaikaisesti kääntynyt samanaikaiseksi nousuksi, Nummiaro sanoo.

- Neljäs neljännes jää kuitenkin koronabuumin joutsenlauluksi sodan ja korkojen nousun laskiessa rahoitusvarallisuuden arvoja.

Suomen talouskasvu laantuu

LähiTapiola ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja siitä seuranneet talouspakotteet heijastuvat myös Suomen talouteen hidastaen talouskasvua selvästi. Ensi vuonna LähiTapiolan ennusteen mukaan Suomen talouden kasvuksi ennustetaan 1,5 prosenttia.

Nummiaron mukaan epävarmuus on suurta, molempiin suuntiin. Energiakriisi voi vielä pahentua. Tai rauhanneuvottelut voivat tehdä tämän vuoden syyspuoliskon tunnelmista aivan päinvastaiset.

- Kotitalouksien kulutus kohtaa kaksi hidastetta. Kiihtynyt inflaatio syö ostovoimaa ja lisäksi kuluttajien luottamuksen heikentyminen johtanee osalla uudelleen varovaisuussäästämiseen. Kotitalouksien kulutus on ollut isoin suhdannetekijä koronakriisistä alkaen, joten Suomen talouden näkymät ovat samalla heikentyneet. Taloudessa on kuitenkin myös puskuroivia voimia, joten kasvun ei odoteta pysähtyvän kokonaan. Monille on jäänyt koronan ajalta säästöjä, joita nyt voi käyttää puskurina isoimpaan hintashokkiin. Lisäksi eurooppalainen energia- ja turvallisuuspolitiikka on kääntynyt täysin uuteen asentoon. Nyt investoidaan energiariippuvuuksien katkaisuun ja puolustukseen, mikä tukee kasvua.

LähiTapiola ennustaa inflaation olevan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna se hidastuu 2,5 prosenttiin.