Ammattimaiset huijarit hyödyntävät kriisejä ja poikkeusoloja huijausyrityksissään. Julkisuudessa on jo kerrottu kuluttajiin kohdistuneista koronatilannetta hyödyntäneistä huijausyrityksistä, mutta myös yrityksiin kohdistuu jatkuvasti huijausyrityksiä. Ihmisten psykologiset perustekijät altistavat meistä jokaisen luottamukseen perustuville huijauksille niin kotona kuin töissä.

LähiTapiolan turvallisuuspäällikkö Sami Sallisen mukaan ihmiset ajattelevat luontaisesti ongelmien ja vahinkojen tapahtuvan muille.

- Emme halua uskoa, että huijaus sattuisi omalle kohdalle. Kun huijausyritys sattuukin omalla kohdalle, niin psykologiset taipumuksemme voivat hiljentää hälytyskellot ja altistaa meidät huijaukselle, Sallinen kertoo.

Ammattimaiset huijarit ovat taitavia hyödyntämään työelämän kiirettä ja ihmisten psykologisia taipumuksia auktoriteettien kunnioittamiseen ja luottamusta muihin ihmisiin. Ihmisten luontainen mukavuudenhalu tai jopa laiskuus altistavat myös huijauksille.

- Huijarit osaavat usein rakentaa tilanteen, jossa helpointa ja mukavinta on pyrkiä hoitamaan esitetty pyyntö mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestä, Sallinen kertoo.

Luottamukseen perustuvia huijauksia etänä

Luottamukseen perustuvia huijauksia on tehtailtu iät ja ajat, mutta digitaalisessa työelämässä ne ovat yleistyneet ja muuttaneet muotoaan. Tyypillisessä työelämän huijausyrityksessä huijari tekeytyy toimitusjohtajaksi tai talousjohtajaksi ja kiireiseen tilanteeseen vedoten käskee alaista tekemään rahasiirron tilille äkillistä hankintaa tai yllättävää menoerää varten.

- Huijari yrittää aina olla uskottava ja pyrkii rakentamaan sitä tavalla tai toisella. Etähuijauksissa titteli ja muut statustekijät rakentavat luottamusta. Valtaosa meistä haluaa uskoa hyvää muista ihmisistä ja luottaa toisiin. Tähän huijarit tarttuvat, Sallinen sanoo.
Normaalisti turvallinen työympäristö saa meidät luottamaan helpommin sähköpostiin tulevaan huijausviestiin toimitusjohtajaksi tekeytyneeltä huijarilta.

- Rikolliset ovat luovia ja pyrkivät hyödyntämään tällaisia poikkeustilanteita. Monissa yrityksissä on nyt myös käytössä erilaisia poikkeusjärjestelyjä etätöiden vuoksi, jotka voivat altistaa huijauksille. Etätyöskentely ja turvalliset kotiolot voivat hämärtää herkkyyttä huijausten tunnistamiselle, Sallinen jatkaa.

Jos viesti tuntuu oudolta, se on yleensä outo

Sallinen kehottaa kaikissa tilanteissa noudattamaan työpaikan normaaleja hyväksymis- ja tarkistusprosesseja huijausten välttämiseksi.

- Jos toimitusjohtajalta tai rahoitusjohtajalta tuleva pyyntö vaikuttaa oudolta, niin se yleensä on myös sitä. Meillä on luontaisesti halu hiljentää hälytyskellot päässämme, joten pysähdy ja käytä aikaa asian selvittämiseen. Älä jää yksin asian kanssa, vaan ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi esimieheesi, Sallinen neuvoo.

Finanssialan tietoon vuosittain tulevat noin 100 toimitus- ja rahoitusjohtajahuijausta ovat kasvussa ja todennäköisesti ne paljastavat osan laajemmasta ilmiöstä.

Lue lisää: Tietoturvajohtaja Leo Niemelän blogi LähiTapiolan kokemuksista tietoturvan kehittämisessä