Talouden nobelisti Bengt Holmström on huolissaan eurooppalaispankeista – ”Pankkien kannattavuus ei ole hyvällä tasolla”

11.10.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Taloustieteilijä Bengt Holmströmin mielestä alhainen korkotaso kuihduttaa eurooppalaispankkeja. Myös vääränlainen sääntely heikentää pankkien kannattavuutta.

Toimiva pankkijärjestelmä on elinehto taloudelle. Yhdysvaltalaisen huippuyliopisto MIT:n taloustieteen professorin ja talouden Nobel-palkitun Bengt Holmströmin mielestä Euroopassa pankkijärjestelmä ei toimi toivotusti. Se huolestuttaa palkittua taloustieteilijää.

LähiTapiolan isännöimässä, kansainvälisessä sijoitusjohtajien kokouksessa luennoinut Holmström sanoo katsovansa huolissaan eurooppalaispankkien tilaa. Niiden kannattavuus heikkenee kaiken aikaa, eikä syy ole yksin heikossa taloussuhdanteessa.

-Alhaiset korot ovat pankeille iso haaste. Pankit eivät ole vararikon partaalla eivätkä ne tee tappiota, mutta tilanne ei ole niille terve, Holmström sanoo.

Pankit kärsivät siitä, että ultramatalien korkojen aikana niiden antolainauksesta saatavien korkotuottojen ja varainhankinnasta maksettavien korkomenojen ero eli rahoituskate supistuu. Korkokatteen suuruus on pankkien kannattavuudessa merkittävä tekijä.

Heikosta talouskehityksestä ja keskuspankin voimakkaasta elvytyksestä aiheutuva korkojen mataluus ei näytä korjaantuvan hetkessä.

Euroopan keskuspankki EKP päätti vastikään lisätä elvytystään. Toimiin kuuluivat muun muassa pankkien keskuspankkiin yhdeksi yöksi tallettaman rahan koron lasku yhä syvemmälle miinukselle, -0,5 prosenttiin sekä lainaosto-ohjelman käynnistäminen uudelleen.

Turvallisia parkkipaikkoja on liian vähän

Pankkien tilannetta vaikeuttaa toinenkin ongelma, johon keskuspankin epätavalliset elvytystoimet ja sääntelymuutokset ovat osasyyllisiä.

Holmström on tutkinut vuonna 2008 kärjistyneen maailmanlaajuisen finanssikriisin syitä. Yksi hänen keskeisiä havaintojaan koskee rahamarkkinoita, joilla suuret sijoittajat, kuten pankit ja suuryritykset sijoittavat kassavarojaan lyhytaikaisesti. Rahamarkkinoiden tehokas toiminta on elinehto, että raha liikkuu järjestelmässä ja talouden pyörät pysyvät liikkeessä.

Holmströmin keskeisiä havaintoja on, että osakemarkkinoiden ja rahamarkkinoiden hinnoittelu eroaa suuresti toisistaan. Osakemarkkinoilla tieto on valttia. Jokainen tiedonmurunen vaikuttaa osakkeen hintaa.

Rahamarkkina taas toimii kuin panttilainaamo, jossa täydellisellä informaatiolla ei ole suurta merkitystä. Lainanantaja saa lainanottajalta ylisuuren vakuuden lainaa vastaan.

Koska lainanantaja luottaa, että lainanottaja maksaa lainansa sovitun ajan jälkeen takaisin, pantin todellista arvoa ei tarvitse tietää. Vasta kriisin sattuessa pantin todellinen arvo joutuu testiin.

Rahamarkkinoiden toiminnan kannalta on olennaista, että lainoja vastaan on riittävästi turvallisina pidettyjä vakuuksia, kuten korkean luottoluokan velkapapereita. Jos näin ei ole, tilanne on yhtä ongelmallinen lainaottajille kuin lainanantajille. Lainanantajilta vähenevät luotettavat lainanottajat eli Holmströmin sanoin rahalle on yhä vähemmän turvallisia parkkipaikkoja.

Kun keskuspankki ostaa markkinoilta elvytysohjelmansa mukaisesti valtioiden joukkolainoja markkinoillta, se samalla imee rahamarkkinoiden toiminnan kannalta tärkeitä turvaavia vakuuksia pois kierrosta. Keskuspankin lisäksi pankkipaikkojen vähyyteen vaikuutaa sääntely.

- Myös pankkien sääntely on osaltaan vaikuttanut parkkipaikkojen vähenemiseen. Regulaatiota pitää olla, mutta sen pitää olla järkevää.

Holmström patistaa Eurooppaa rakentamaan pankkijärjestelmänsä loppuun. Nyt rakentaminen on jäänyt puolitiehen.

- Olisi hyvä koko maailmalle, jos tarjolla olisi eurooppalainen vaihtoehto turvallisiksi velkapapereiksi. Keskuspankin pitää osoittaa konkreettisesti, että se toimi viimesijaisena lainaajana (lender of last resort). Pelkät keskuspankkiirien puheet eivät välttämättä seuraavalla kerralla enää riitä.