Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
Yhtiöt tiedottavatAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
LähiTapiola LappiTurvallisuus12.8.2022Kysely: Suurin osa maatilayrittäjistä ei ole lainkaan huolissaan viljakuivaamonsa paloturvallisuudesta – joka kymmenes maatilapalo syttyy viljankuivaamossaLähiTapiolan Kantar TNS Agrilla teettämän kyselyn mukaan maatiloilla ei juurikaan olla huolissaan viljankuivaamoiden paloturvallisuudesta. LähiTapiolan asiantuntijan mukaan syytä kuitenkin olisi, koska maatilojen vahinkotilastoissa tulipalot viljankuivaamoissa erottuvat yhtenä isona vahinkomenon aiheuttajana.
Maatiloilla ollaan varsin huolettomin mielin viljankuivaamoiden paloturvallisuudesta, selviää LähiTapiolan Kantar TNS Agrilla helmikuussa 2022 teettämästä kyselystä. Viljelijöistä 84 prosenttia kertoo, ettei ole lainkaan huolissaan tai on vain vähän huolissaan tilansa viljakuivurin paloturvallisuudesta. Eniten huolta asiasta nousee viljatiloilla ja alueellisesti tarkasteltuna Etelä-Suomessa toimivien maatilayrittäjien keskuudessa. Valtakunnallisesti noin 30 prosenttia maatilayrittäjistä ei kyselyn mukaan tiedä, milloin esimerkiksi kuivuri on nuohottu edellisen kerran. Pohjois-Suomessa tilanne on heikompi: 42 prosenttia maatilayrittäjistä ei osaa sanoa kuivurin edellistä nuohouskertaa. Suurilla, yli sadan hehtaarin tiloilla kuivuri nuohotaan useimmin, selviää tutkimuksesta.– Kuivurien paloturvallisuudesta kannattaisi olla vähän enemmän huolissaan, koska kuivureita syttyy palamaan useita joka vuosi, ja vahingot nousevat helposti kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin euroihin, kertoo LähiTapiolan Lapin asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo.LähiTapiola-ryhmän vahinkotilastot osoittavat vuosina 2016-2021, että maatiloilla on sattunut yhteensä 90 korvattua viljankuivaamon tulipalovahinkoa. Myös LähiTapiola Lapin toimialueella on sattunut yksittäisiä vahinkoja. Viime vuonna viljankuivaamojen palovahinkoja sattui huomattavasti vähemmän kuin tyypillisinä vuosina. Vuosivaihteluissa näkyvät sadonkorjuun olosuhteet ja se, kuinka paljon vilja vaatii kuivaamista. Palo lähtee usein epäpuhtauksista ilmakanavassaViljankuivaamopalojen ehkäisyssä korostuu asianmukaisen nuohouksen tärkeys. Nuohouksessa ei ole kyse vain hormin ja palopesän harjaamisesta, vaan kuivurin uunin turvallisuuden selvittämisestä: Nuohooja muun muassa tarkistaa uunin tiiviyden ja kunnon. Samalla on kiinnitettävä huomiota lämmönvaihtimen ympäristöön ja lämminilmakanavaan.Kyselyyn vastanneet maatilayrittäjät arvioivat viljankuivaamoiden tulipalojen aiheuttajaksi eniten kuivurin epäpuhtauksia ja vikoja sähköistyksessä.– Epäpuhtaudet uunin kuumenevissa osissa ovat yleisin viljankuivaamoiden tulipalon aiheuttaja. Sieltä voi löytyä pölyä, viljaa, ampiaispesiä ja kuolleita lintuja. Kun uunia kuumennetaan, hehkuvat partikkelit lentävät kuivausilman mukana kuivuriin, Keskitalo kuvailee.Ennen kuivauskauden alkua kuivuri tulee myös koekäyttää ja katsoa, että lämmönrajoittimet toimivat. Oikein käytettynä ja huollettuna viljankuivaamo on turvallinen eikä syty palamaan.Nuohousta ei kannata jättää viime tippaan, koska nuohoojaa ei välttämättä nopealla aikataululla ennätä saada paikalle ennen ensimmäistä kuivurin käyttökertaa.– Laki ei määrittele nuohousväliä tarkalla tasolla, vaan kuivurin käyttäjän vastuulla on huolehtia siitä, että nuohous tehdään riittävän usein. Vakuutusyhtiöiden kanta asiaan on, että tämä tarkoittaa kerran vuodessa ammattilaisen toimesta. Nuohooja seisoo tekemänsä työn takana ja työstä saa todistuksen, Keskitalo toteaa.LähiTapiolan paloturvallisuusaiheisia kysymyksiä kysyttiin maatilayrittäjiltä Kantar Agrin verkkopaneelissa 21.1-8.2.2022. Tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 %-yks. Kysymyksiin vastasi 1 002 vastaajaa. Tulokset on painotettu suuralueen, tuotantosuunnan ja peltoalan mukaan.Lisätietoja:
Asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo, LähiTapiola Lappi, reino.keskitalo@lahitapiola.fi, puh. 050 3211 112
Muita ajankohtaisia asioita
LähiTapiola Pohjoinen7.5.2025Täällä ovat Oulun riskialtteimmat kolaripaikat – ”Liikennesäännöt unohtuvat parkkipaikoilla” LähiTapiola Pohjoisen vahinkotietojen mukaan Oulussa eniten liikennevahinkoja syntyy parkkipaikoilla ja -halleissa sekä tiiviisti liikennöityjen risteysalueiden ja liittymien yhteydessä. Kyselyn mukaan parkkipaikoilla syntyy vaaratilanteita eritoten siksi, etteivät autoilijat ota kanssaihmisiä riittävän hyvin huomioon. LähiTapiola Loimi-Häme5.5.2025Kysely: Joka viides kokenut ”läheltä piti” -palovahinkotilanteen kotona tai mökillä – ”jokainen sekunti on arvokas”Paloturvallisuus on tärkeää kaikkialla, erityisesti kotona, mökillä ja veneessä. Toimiva sammutin voi olla ratkaiseva tekijä palon alkuvaiheessa, jolloin se voi estää tulipalon leviämisen ja pelastaa omaisuutta sekä ihmishenkiä.LähiTapiola Länsi-Suomi5.5.2025Mökillä on syytä käytellä moottorisahaa jo nyt – Kaatunut puu syypää joka toiseen myrskyvahinkoon Myrskyt ovat aiheuttaneet vahinkoja joka kolmannen länsisuomalaisen kodissa, selviää LähiTapiolan tuoreesta kyselystä. Joka toisen vahingon syynä on kaatunut puu. Mökkikauden alku on asiantuntijan mukaan paras aika riskipuiden ennakoivalle kaatamiselle, mutta myös vaaran paikka itse tekevälle.
Katso lisää tiedotteita
UutishuoneTiedotteetKysely: Suurin osa maatilayrittäjistä ei ole lainkaan huolissaan viljakuivaamonsa paloturvallisuudesta – joka kymmenes maatilapalo syttyy viljankuivaamossaHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn