Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola LappiTurvallisuus

Kysely: Suurin osa maatilayrittäjistä ei ole lainkaan huolissaan viljakuivaamonsa paloturvallisuudesta – joka kymmenes maatilapalo syttyy viljankuivaamossa

LähiTapiolan (Kantar TNS Agrilla) teettämän kyselyn mukaan maatiloilla ei juurikaan olla huolissaan viljankuivaamoiden paloturvallisuudesta. LähiTapiolan asiantuntijan mukaan syytä kuitenkin olisi, koska maatilojen vahinkotilastoissa tulipalot viljankuivaamoissa erottuvat yhtenä isona vahinkomenon aiheuttajana.
[OWCS_ID:1509577917638]
Maatiloilla ollaan varsin huolettomin mielin viljankuivaamoiden paloturvallisuudesta, selviää LähiTapiolan Kantar TNS Agrilla helmikuussa 2022 teettämästä kyselystä. Viljelijöistä 84 prosenttia kertoo, ettei ole lainkaan huolissaan tai on vain vähän huolissaan tilansa viljakuivurin paloturvallisuudesta. Eniten huolta asiasta nousee viljatiloilla ja alueellisesti tarkasteltuna Etelä-Suomessa toimivien maatilayrittäjien keskuudessa. Valtakunnallisesti noin 30 prosenttia maatilayrittäjistä ei kyselyn mukaan tiedä, milloin esimerkiksi kuivuri on nuohottu edellisen kerran. Pohjois-Suomessa tilanne on heikompi: 42 prosenttia maatilayrittäjistä ei osaa sanoa kuivurin edellistä nuohouskertaa. Suurilla, yli sadan hehtaarin tiloilla kuivuri nuohotaan useimmin, selviää tutkimuksesta.– Kuivurien paloturvallisuudesta kannattaisi olla vähän enemmän huolissaan, koska kuivureita syttyy palamaan useita joka vuosi, ja vahingot nousevat helposti kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin euroihin, kertoo LähiTapiolan Lapin asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo.LähiTapiola-ryhmän vahinkotilastot osoittavat vuosina 2016-2021, että maatiloilla on sattunut yhteensä 90 korvattua viljankuivaamon tulipalovahinkoa. Myös LähiTapiola Lapin toimialueella on sattunut yksittäisiä vahinkoja. Viime vuonna viljankuivaamojen palovahinkoja sattui huomattavasti vähemmän kuin tyypillisinä vuosina. Vuosivaihteluissa näkyvät sadonkorjuun olosuhteet ja se, kuinka paljon vilja vaatii kuivaamista. Palo lähtee usein epäpuhtauksista ilmakanavassaViljankuivaamopalojen ehkäisyssä korostuu asianmukaisen nuohouksen tärkeys. Nuohouksessa ei ole kyse vain hormin ja palopesän harjaamisesta, vaan kuivurin uunin turvallisuuden selvittämisestä: Nuohooja muun muassa tarkistaa uunin tiiviyden ja kunnon. Samalla on kiinnitettävä huomiota lämmönvaihtimen ympäristöön ja lämminilmakanavaan.Kyselyyn vastanneet maatilayrittäjät arvioivat viljankuivaamoiden tulipalojen aiheuttajaksi eniten kuivurin epäpuhtauksia ja vikoja sähköistyksessä.– Epäpuhtaudet uunin kuumenevissa osissa ovat yleisin viljankuivaamoiden tulipalon aiheuttaja. Sieltä voi löytyä pölyä, viljaa, ampiaispesiä ja kuolleita lintuja. Kun uunia kuumennetaan, hehkuvat partikkelit lentävät kuivausilman mukana kuivuriin, Keskitalo kuvailee.Ennen kuivauskauden alkua kuivuri tulee myös koekäyttää ja katsoa, että lämmönrajoittimet toimivat. Oikein käytettynä ja huollettuna viljankuivaamo on turvallinen eikä syty palamaan.Nuohousta ei kannata jättää viime tippaan, koska nuohoojaa ei välttämättä nopealla aikataululla ennätä saada paikalle ennen ensimmäistä kuivurin käyttökertaa.– Laki ei määrittele nuohousväliä tarkalla tasolla, vaan kuivurin käyttäjän vastuulla on huolehtia siitä, että nuohous tehdään riittävän usein. Vakuutusyhtiöiden kanta asiaan on, että tämä tarkoittaa kerran vuodessa ammattilaisen toimesta. Nuohooja seisoo tekemänsä työn takana ja työstä saa todistuksen, Keskitalo toteaa.LähiTapiolan paloturvallisuusaiheisia kysymyksiä kysyttiin maatilayrittäjiltä Kantar Agrin verkkopaneelissa 21.1-8.2.2022. Tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 %-yks. Kysymyksiin vastasi 1 002 vastaajaa. Tulokset on painotettu suuralueen, tuotantosuunnan ja peltoalan mukaan.Lisätietoja:
Asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo, LähiTapiola Lappi, reino.keskitalo@lahitapiola.fi, puh. 050 3211 112
Katso lisää tiedotteita