Hannu SalminenTalous6.4.2023Japanissa on ollut arvosijoittajan alkukevät – muutoksen tuulet puhaltavat painetta arvoyhtiöiden pääoman hallintaanTokion pörssi patistaa niin sanottuja arvoyhtiöitä oman pääoman tuoton parantamistoimiin. Japanilaisten pörssiyhtiöiden oman pääoman tuotto on jäänyt pitkään alle länsimaiden keskitason. Salkunhoitaja Hannu Salminen kertoo, mitä japanilaisyhtiöille on luvassa.Lisää sijoittamisesta

Ainakin oheisen kuvan taustalla olevalla arvostrategialla on ollut hyvä vuoden alku Japanissa.

Erityisen hyvää kehitys näyttäisi olleen helmikuussa, jolloin julkisuuteen alkoi tulla tietoja Tokion pörssin suunnittelemista uusista yhtiöiden pörssilistaukseen liittyvistä määrittelyistä. Pörssin tahtotilana on yritysten omistaja-arvon kasvattaminen. Tarkoituksena on pyrkiä kiinnittämään yhtiöiden huomiota ja edistää niiden tietämystä pääoman kustannuksesta sekä osakkeiden markkina-arvon kasvattamisesta.Suunnitelmissa on edellyttää parantamissuunnitelmien julkaisemista niiden päälistalle listattujen yhtiöiden osalta, joiden osakkeen arvostustaso alittaa 1.0 P/B (osakkeen hinta/kirja-arvo) tason. Näitä onkin Japanissa kolmannes suuremmista yhtiöistä, mikä on varsin runsaasti esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoihin verrattuna, jossa vastaava osuus on vain 3%. Se miten tämän tyyppinen suunnitelmien julkistamisesta sekä laajemminkin asiaan liittyvästä negatiivisesti sävyttyneestä julkisuudesta aiheutuva paine vaikuttaa lopulta yhtiöiden toimintaan riippuu monista asioista ja lienee myös kulttuurisidonnaista, mutta ohjaava vaikutus voi olla lopulta merkittävääkin.Parantamisvaraa omistajien asemassa ja yhtiöiden pääoman tuotossa Japanissa onkin. Esimerkiksi oman pääoman tuottoa kuvaava ROE on selvästi alle länsimaiden tason, vaikka tässä onkin pidemmällä aikajänteellä tapahtunut positiivista kehitystä oheisen kuvan mukaisesti. ROE -ero on kaventunut viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta leventynyt taas jonkin verran viime vuosina.

Nopein ja ehkä helpoin keino parantaa yrityksen oman pääoman tuottoa on mahdollisen taseessa olevan ylimääräisen käteisen jakaminen osinkoina tai osakkeiden takaisinostoina. Näitä saattaakin olla jatkossa luvassa enenevässä määrin, sillä tehostamisvaraa on tässä suhteessa kohtuullisen laajaltikin japanilaisissa yhtiöissä. Pääoman tuoton parantaminen liiketoiminnan ja kannattavuuden kehittämisen kautta on selvästi hitaampi ja vaikeampi tie kilpailluilla markkinoilla.Vaikka markkina on toivottanut muutosehdotukset tervetulleiksi jää nähtäväksi, mitkä vaikutukset yhtiöiden toimintaan lopulta ovat. Uudistukset ja niihin liittyvä keskustelu ovat kuitenkin osa pidempiaikaista omistajien kohtelun, hyvien hallintotapojen sekä pääoman tuoton tehostamisen kehitystrendiä Japanissa.Hannu Salminen
salkunhoitaja
LähiTapiola VarainhoitoTämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.

Sijoitamme sinun varasi kuten omammeMitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me itse uskomme.

Lisää sijoittamisesta

Näkökulmia

Peter CastrenTalous8.5.2025Kun usko horjuu, horjuvat myös markkinatYhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.Jari JärvinenTalous28.4.2025 Miksi Maailma-rahastot menestyvät vuodesta toiseen rahastovertailuissa?LähiTapiolan Maailma-rahastot ovat keränneet jälleen tunnustusta arvostetussa Lipper Fund Awards 2025 -vertailussa. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen analysoi hoitamiensa rahastojen menestystä ja tulevaisuutta.Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?

Katso lisää näkökulmia