Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen


”Joka viides kohtaa vakavan sairauden työuransa aikana” – vakuutusturvan myynti kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa

Sairauspäivärahan leikkaus ja julkisen terveydenhuollon haasteet lisäävät tarvetta varautua vakavaan sairauteen taloudellisesti. Viisi prosenttia suomalaisista kertoo harkinneensa vakuutusturvaa luettuaan julkisuuden henkilöiden sairastumisista. LähiTapiolassa vakuutusturvan myynti on kasvanut kymmenillä prosenteilla vuodessa koko 2020-luvun.
Viime vuosina moni suomalaisille tuttu henkilö on kertonut vakavasta sairaudestaan julkisesti. Lehdissä ja sosiaalisessa mediassa jaetut sairastarinat näkyvät myös vakuutusyhtiöissä. Viisi prosenttia LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn* vastanneista sanoi harkinneensa tai päättäneensä ottaa vakuutusturvan vakavan sairauden varalle luettuaan jonkun julkisuuden henkilön sairastumisesta. Suomen väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 280 000 ihmistä.– Meistä joka viides kohtaa vakavan sairauden työuransa aikana. Silti aika harva puhuu sairastumisesta, ja monen sairauden ympärillä velloo vielä vaikenemisen kulttuuri. Se, että joku julkisuuden henkilö kertoo vakavasta sairastumisestaan avoimesti, antaa sairaudelle kasvot. Pelottava asia tulee lähelle ja muuttuu – jos ei hallittavaksi – niin ainakin asiaksi, johon voi varautua. On todella tärkeää, että näistä asioista uskalletaan puhua, sanoo johtaja Eeli Hulmi LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

Ovatko julkisuuden henkilöiden sairastumiset saaneet sinut harkitsemaan vakuutusturvaa vakavan sairauden varalle? (%)

Rendering component: media
Pylväskuvaaja LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista. 49 prosenttia suomalaisista sanoo, etteivät julkisuuden henkilöiden sairastumiset ole saaneet heitä harkitsemaan vakuutusturvaa vakavan sairauden varalle.
Lähde: LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely 24.10.–1.11.2024 (n=1 047)
LähiTapiolasta vakavan sairauden turvaa ostettiin viime vuonna 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kyse ei ole yksittäisestä piikkivuodesta, vaan vakuutusturvan myynti on kasvanut lähes 30 prosenttia vuodessa koko 2020-luvun.– Suomalaisten luotto terveyspalveluihin on rapautunut viime vuosina. Kyselytutkimuksemme mukaan 47 prosenttia suomalaisista piti erikoissairaanhoidon palveluja riittävinä viime vuoden lopulla, kun vielä vuonna 2021 osuus oli 66 prosenttia. Tämä näkyy vakuutusyhtiöissä siinä, että terveysvakuutuksia ostetaan enemmän kuin ennen ja myös käytetään paljon. Vakavan sairauden turvan kasvava kysyntä on osa tätä trendiä. Jos hoito viivästyy ja toipuminen lykkääntyy, pitenee myös sairausloma. Silloin oma talous voi olla vaakalaudalla, ja tähän suomalaiset haluavat nyt varautua, Hulmi pohtii.

Vuoden sairausloma tietää 3 000 euron kuukausipalkalla kymppitonnin tulonmenetystä

Vaikka kaikki kääntyisi parhain päin, vakava sairastuminen johtaa usein toimintakyvyn alenemiseen ainakin väliaikaisesti. Työssäkäyvälle tämä voi tietää pitkää poissaoloa töistä ja pudotusta tulotasoon. Kyselyssä 43 prosenttia suomalaisista kertoi varautuneensa vakavaan sairauteen säästöillä tai sijoituksilla. Vakuutuksella oli varautunut 25 prosenttia vastaajista ja yhteiskunnan tukeen luotti 24 prosenttia.Vuoden mittainen sairausloma vie keskituloisen suomalaisen tuloista yli kolmanneksen. Isku tulotasoon on niin kova, että monen säästöpuskurit eivät riitä sitä pehmittämään.– Elinkustannusten nousun myötä menotietoisuus on entistä isompi osa monen perheen arkea. Poikkeustilanteessa, kuten sairastuessa, tarvitaan myös tulotietoisuutta. Pitkän sairausloman hintalappu menetettyinä ansioina nousee nopeasti tuhansiin euroihin. Esimerkiksi 3 000 euroa kuussa tienaavalle vuoden sairausloma aiheuttaa yli kymmenen tuhannen euron loven käteen jääviin tuloihin. Jos palkkataso on 5 000 euroa kuussa, tulonpudotus on jo yli 20 000 euroa vuodessa, Hulmi laskee.

Miten olet varautunut vakavaan sairastumiseen taloudellisesti? (%)

Rendering component: media
Pylväskuvaaja LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista. 43 prosenttia suomalaisista kertoo varautuneensa vakavaan sairauteen säästöillä tai sijoituksilla. 23 prosenttia ei ole varautunut lainkaan.
Lähde: LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely 24.10.–1.11.2024 (n=1 047)

Laskelma: 12 kuukauden sairausloman taloudellinen vaikutus ennen sairauspäivärahan leikkausta sekä leikkauksen jälkeen

Rendering component: media
Taulukko: laskelma 12 kuukauden sairausloman taloudellisesta vaikutuksesta 2000-10000 euron kuukausiansioilla.
Lähde: LähiTapiola Henkiyhtiö. Laskelmassa on arvioitu nettotulojen ja sosiaalietuuksien määriä yleisellä tasolla. Arviot ovat suuntaa antavia ja yksilön henkilökohtainen tilanne voi olla arviota parempi tai heikompi.
Vuodenvaihteessa voimaan astunut sairauspäivärahan leikkaus tarkoittaa, että tulot tippuvat enemmän kuin ennen.– Kun katsotaan, kuinka tulonpudotusarviot muuttuivat vuoden alussa, nyrkkisääntönä voi sanoa, että vuoden mittaisella sairauslomalla jää nyt yhden kuukauden palkan verran vähemmän rahaa käteen kuin ennen leikkausta.Vakavan sairauden turvassa vakuutuksenottajalle maksetaan kertakorvaus, jos hänellä diagnosoidaan jokin turvan kattama sairaus tai hänelle tehdään jokin ehdoissa määritelty toimenpide. Turva kattaa muun muassa useimmat syövät ja aivokasvaimet, sydäninfarktin ja aivohalvauksen. Kertakorvaus maksetaan myös esimerkiksi sepelvaltimon ohituksesta avosydänleikkauksella.– Vakuutusmäärän määrittelyssä lähdetään useimmiten liikkeelle vuoden tulotason suojaamisesta, mutta kertakorvauksen tason valitsee lopulta asiakas itse. Meillä sitä tarjotaan jopa 150 000 euroon asti. Summan voi käyttää miten parhaaksi näkee: esimerkiksi arjen kulujen kattamiseen, nopeampaan hoitoon pääsyyn – tai vaikkapa lomamatkaan.
Rendering component: embeddedArticle

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar TNS).
Vastaajat edustivat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Forumissa, joka on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Ajankohtaista

Katso lisää ajankohtaisia