Asuntovelallisille jää nyt satoja euroja enemmän sijoitettavaa – rahastosijoittajia kiinnostavat Eurooppa, Pohjoismaat ja kehittyvät markkinat
Korontarkistus voi tuoda asuntovelallisille satojen eurojen lisätienestit. 32 prosenttia suomalaisista aikoo käyttää asumismenoista vapautuvat rahat säästöihin ja sijoituksiin. LähiTapiolassa kysyntä on kasvanut Eurooppaan, Pohjoismaihin ja kehittyville markkinoille sijoittavissa osakerahastoissa ja vähentynyt Pohjois-Amerikkaan sijoittavissa osakerahastoissa.
Valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euribor-korkoon, joka putosi tiistaina 2,1 prosenttiin. Asuntovelallisten ykköskorko on siis laskenut vuodessa jo yli 1,5 prosenttiyksikköä. Jos asuntolainan korontarkistus on lähiviikkoina, voi kevät tuoda tullessaan satojen eurojen lisätienestit, laskee LähiTapiola Varainhoidon vanhempi neuvonantaja Maria Östergård Käld.
– Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen asuntovelka pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2023 noin 174 000 euroa. Jos oletetaan, että lainan marginaali on 0,5 prosenttiyksikköä ja laina-aikaa on jäljellä 20 vuotta, laskisi tällaisen velan kuukausittainen lainanhoitokulu nyt lähes 140 euroa, Östergård Käld arvioi.
LähiTapiola kysyi noin tuhannelta suomalaiselta, mihin he aikovat käyttää ylimääräiset rahat, jos talouden asumismenot laskevat seuraavan 12 kuukauden kuluessa.* Yleisin vastaus oli säästöt ja sijoitukset, joita aikoo lisätä 32 prosenttia suomalaisista. Hyvä niin, sanoo Östergård Käld.
– Kuluttajien luottamus -tilaston mukaan säästöjään käyttävien kotitalouksien osuus laski viime vuonna. Silloin korkoja tarkistettiin vielä pääasiassa ylöspäin, mikä tarkoittaa, että palkankorotukset ja inflaation hidastuminen ovat auttaneet suomalaisia sopeutumaan korkeampiin lainanhoitokuluihin. Nyt kun oma talous on tottunut uuteen korkotasoon, ei kaikkia rahoja kannata laittaa takaisin kulutukseen, kun korot laskevat. Pikemminkin nyt on oiva aika paikata omia säästöpuskureita ja varautua seuraavaan koronnostosykliin, Östergård Käld kehottaa.
Jos asumiskustannuksesi laskevat seuraavan 12 kuukauden aikana, mihin aiot käyttää asumismenoista vapautuvat rahat? (%, n=1 047)
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan 20 prosenttia suomalaisista aikoo käyttää asumismenoista vapautuvat rahat päivittäiseen kulutukseen ja 19 prosenttia matkustamiseen.
– Kannattaa miettiä, kartuttaako matkakassaa vai varakassaa. Jälkimmäinen pitäisi olla kasassa ensin, Östergård Käld muistuttaa.
Eurooppa, Pohjoismaat ja kehittyvät markkinat kiinnostavat sijoittajia enemmän kuin viime vuonna – lunastukset kasvussa Pohjois-Amerikassa
Tammi–maaliskuussa LähiTapiolan henkilöasiakkaiden tekemien rahastolunastusten määrä kasvoi vuodentakaisesta etenkin Pohjois-Amerikkaan sijoittavissa osakerahastoissa. Lunastusten määrä kasvoi osakerahastoissa selvästi nopeammin kuin korko- tai yhdistelmärahastoissa. Sen sijaan merkintöjen määrä moninkertaistui Eurooppaan, Pohjoismaihin ja kehittyville markkinoille sijoittavissa osakerahastoissa.
– Sijoittajat alkoivat kyseenalaistaa Yhdysvaltain talouden ylivertaisuutta jo ennen kuin Trumpheitti vettä myllyyn tullipäätöksillään. Kun pöly laskeutuu, kääntyvätkö katseet Eurooppaan? Myös viime vuosien alisuoriutujat, Pohjoismaat ja kehittyvät markkinat, ovat kiinnostavia ja meidänkin mittarimme niitä suosivat. Samalla on hyvä muistaa, että amerikkalaisosakkeet saattavat myös jatkaa voittokulkuaan. Siksi päätöstä irtautua joltain markkinalta ei kannata koskaan tehdä kevyesti. Aina on riski, että veikkaa väärää hevosta, Östergård Käld sanoo.
Neuvonantajan mukaan sijoittamisen psykologian ja oman sijoitussuunnitelman merkitys korostuvat kurssilaskussa.
– Erityisesti markkinoiden myllerryksessä on helppo sortua myymään omaisuuttaan hetkellisen turvallisuuden tunteen toivossa. Epävarmuus on suurta, mutta siitä ei voi vetää johtopäätöksiä tulevien kurssiliikkeiden suunnasta. Tärkeintä onkin laatia selkeä sijoitussuunnitelma, jotta tietää, kuinka paljon riskiä pystyy kantamaan. Riskiä voi hallita esimerkiksi hajauttamalla sijoituksensa laajasti eri omaisuusluokkiin ja eri maantieteellisille alueille.
Yksi asia on Östergård Käldin mukaan selvää: sijoittamisessa pitkäjänteisyys palkitaan.
– Sen tiedämme, että rahoitusmarkkinoilla säästöjen ostovoima on historiallisesti katsottuna säilynyt paljon paremmin kuin esimerkiksi omassa asunnossa.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar TNS).
Vastaajat edustivat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Forumissa, joka on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.
Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. Tarkemmat tiedot avaintietoasiakirjoissa ja muissa rahastomateriaaleissa. LähiTapiola Varainhoito toimii omaisuudenhoitajana ja toimeksiantojen välittäjänä sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön vakuutusasiamiehenä.
Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvon alenemisesta ja pääoman menetyksestä. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta.
