Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Nuorten ja työikäisten usko eläkejärjestelmän kestävyyteen horjuu – LähiTapiolan ekonomisti ”omaehtoista säästämistä suositaan mutta vain osa säästää”

13.9.2021 - Talous

Suomalaisten usko eläkejärjestelmän kestävyyteen jakautuu. Etenkin nuoret ja parhaimmassa työiässä olevat epäilevät kestävyyttä, ilmenee LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Suosituin kehityskeino on eläkekatto.

Hieman enemmän kuin joka kolmas suomalainen ei usko, että Suomen eläkejärjestelmä olisi kestävällä pohjalla. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan 38 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että järjestelmän pohja pitää. Joka kolmas vastaaja empii, eikä osannut sanoa pohjasta mitään.

Kyselyn pessimistien suuri määrä on yllättävää. Etenkin nuoret sekä parhaimmassa työiässä olevien alle 55-vuotiaiden joukossa epäusko eläkejärjestelmän kestävyyteen on suurinta. Eniten epäilijöitä oli 35-44 –vuotiaissa vastaajista. Heistä kestävyyttä epäili 46 prosenttia vastaajista.

Nuorilla usko eläkejärjestelmää kohtaan on selvästi suurempaa kuin vanhemmilla, etenkin eläkeläisillä. Tämä kävi ilmi myös Eläketurvakeskuksen keväisessä Eläkebarometrissa. Barometrin kyselystä kuitenkin ilmenee, että kaikissa ikäryhmissä enemmistö sekä luottaa järjestelmään että uskoo sen kykyyn maksaa eläkkeitä myös tulevaisuudessa.

-Kansa luottaa eläkejärjestelmään (71% eläkebarometrissa) ja uskoo eläkkeiden maksuihin tulevaisuudessa (64 % eläkebarometrissa), mutta ei usko järjestelmän olevan kestävällä pohjalla (38% Arjen katsauksessa). Eri lailla muotoiltujen kyselyiden tulkinta voi vaihdella, vaikka kysymyksellä periaatteessa samaa tarkoitettaisiin. Luulen, että tässä ero syntyy siitä, että eläkkeen uskotaan jatkossakin tarjoavan perusturvan, mutta rahoituksen epävarmuuden arvioidaan voivan johtaa eläkkeen ostovoiman laskuun tulevaisuudessa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Kyselyn tulos, vastainneista 38 prosenttia uskoo eläkejärjestelmän kestävyyteen, 32 % ei, 30 % ei osaa sanoa

Kestävyyden parantamiseksi keinoksi tarjotaan eläkekattoa ja säästämistä

LähiTapiolan kyselyssä suosituin keino itse eläkejärjestelmän kehittämiseksi oli eläkekatto eli suurten eläkkeiden rajoittaminen jollekin kohtuulliselle tasolle.

- Eläkekatto tuntuu nousevan säännöllisesti esiin eläkekeskustelussa, esimerkiksi ETK on selvittänyt sitä viimeksi vuosina 2015 ja 2009. Selvästi isot eläkkeet aiheuttavat eriarvoisuuden tunnetta, etenkin kun isoja eläkkeitä saavat ovat jo valmiiksi vauraita. Toistaiseksi kuitenkin eläkejärjestelmän periaatetta, että eläkettä kertyy samoin säännöin kaikilla ansiotulotasoilla, ei ole haluttu kyseenalaistaa.

Nykyisin tulo- ja eläke-eroja on kavennettu yli 47 000 euron vuosieläkkeiden osalle. Raippaveroksi parjattu lisävero on 5,85 prosenttia. Vaikka veroon on kohdistunut paljon kritiikkiä, LähiTapiolan kyselyssä se oli kolmanneksi suosituin keino eläkejärjestelmän kehittämiseksi.

- Eläkkeiden verotuksen nostaminen ei sinällään tee eläkejärjestelmää sen kestävämmäksi, mutta sentään tuottaa verotuloja julkisen sektorin rahoittamiseksi.

Raippaveroa suosituimmaksi kehittämiskeinoksi suomalaiset tarjoavat vapaaehtoisen eläkesäästämisen tukemisen. Nummiaron mukaan uusi osakesäästötili on hyvä esimerkki siitä, miten vapaaehtoista eläkesäästämistä voi tukea.

- Kyselyn mukaan kuudesosa suomalaisista kannattaa mahdollisuutta maksaa lakisääteistä eläkemaksua isompaa summaa eläkeyhtiöille, jotka voisivat tehokkaasti hoitaa heidän omia eläkesäästöjään samassa sijoitusprosessissa kuin lakisääteisiä varoja. Eläkeyhtiöiden toimilupa kuitenkin taipuu vain lakisääteisen eläketurvan puskurivarojen hoitoon, mutta palkasta voi automaattisesti ohjata osan sijoitustuotteita tarjoavan vakuutusyhtiön kanssasijoituksiin tai rahastoihin. Keinoista omaehtoinen säästäminen on kuitenkin helpommin tehtävissä ja siten sillä voi varmimmin vaikuttaa suoraan omaan talouteen.

Voit lukea lisää eläkeaikaan varautumisesta artikkelista: LähiTapiolan ekonomisti: Varautuminen eläkeikään on aina kannattavaa – nuoremmilla korkoa korolle tekee ihmeitä /LähiTapiola.fi sekä tutustua kanssasijoittamiseen LähiTapiolassa sivuillamme.

Vaikka suomalaisten mielestä vapaaehtoisen eläkesäästämisen tukeminen olisi hyvä keino kehittä eläkejärjestämään ja tukea omaa eläkeajan toimeentuloa, vain osa suomalaisista on tarttunut tuumasta toimeen. Kyselyn ei-eläkeläisistä vastaajista 39 prosenttia kertoi säästävänsä eläkeaikaa varten. 56 prosenttia vastaajista sanoi, ettei säästä erityisesti eläkeaikaa silmällä pitäen.

Vasta näiden kehitystoimien jälkeen suomalaiset ovat valmiit turvautumaan perinteisempiin eläkejärjestelmän kestävyyden pönkittämistoimiin, kuten eläkeiän nostoon, eläkemaksujen nostoon ja eläkkeiden leikkauksiin.

-Eläkkeiden leikkaus on odotetusti vähiten suosittu keino eläkejärjestelmän kestävyyden kohentamiseksi. Nykyisiä eläkkeitä voitaisiin laskea pienemmän eläkeindeksin avulla (ns. eläkejarru, 4% katsoo kolme parhaan keinon joukkoon) ja tulevia eläkkeitä voitaisiin laskea eläkeoikeuden kertymistä pienentävän eläkeuudistuksen kautta (2% kannattaa). Eläkkeiden pienentäminen on siis sekä suosituin että vihatuin keino, kun eläkekatolla haluttaisiin rajata isoja eläkkeitä, mutta keskimääräisesti eläkkeistä ei haluta tinkiä. Käytännössä eläkekaton tuomat säästöt olisivat kuitenkin suhteellisen pieniä, ellei kattoa aseteta aika alas, joten tiukan paikan tullen tällä polulla myös keskimääräisten eläkkeiden ostovoimaa luultavasti päädyttäisiin leikkaamaan.

Kyselyn tulokset, suosituin keino eläkejärjestelmän kehittämiseksi on eläkekatto, toiseksi suosituin vapaaehtoisen eläkesäästämisen tukeminen

Eläkejärjestelmän kestävyyden parantaminen ei ole yksistään kiinni järjestelmästä itsestään. Nummiaro muistuttaa, että kansantalouden tuotantoa ja huoltosuhdetta parantamalla voidaan parantaa myös eläkejärjestelmän kestävyyttä.

- Työllisyysasteen nostaminen on keinoista yleisimmin esillä. Uusin eläkejärjestelmän uhka on syntyvyyden aleneminen, mutta siihen voidaan pyrkiä vaikuttamaan perhepolitiikalla. Myös maahanmuutolla voidaan pyrkiä korjaamaan heikkoa huoltosuhdetta. Lisäksi osaamisen ja kilpailukyvyn nostaminen sekä uusien ideoiden ja tuotteiden keksiminen vahvistaisi taloutta ja sen kykyä pitää eläkejärjestelmä ja julkinen talous tukevasti pystyssä, Nummiaro sanoo.

- Nämä taloutta vahvistavat keinot voivat olla huomattavasti suositumpia kuin kovempina koetut eläkejärjestelmän rakennetta muuttavat keinot.

Sijoitamme sinun varasi kuten omamme

Mitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me suursijoittajana itse uskomme.

Lue lisää