Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Kysely: Korona-aikana työnantajilta olisi kaivattu välittämisen osoittamista muun muassa palkitsemisella – eri vastaajaryhmien toiveet varsin yhtenevät

17.6.2021 - Työelämä

Nainen kävelee kadulla.

Palkitseminen, palkankorotukset, etätyöpisteiden kulut sekä etätyöskentelyn vakuutusturva ovat asioita, joita suomalaiset nostivat esille, kun heiltä kysyttiin, miten työnantajat olisivat voineet osoittaa työntekijöistä välittämistä korona-aikana.

LähiTapiolan toukokuussa 2021 toteutetun Arjen Katsaus -kyselyn mukaan lähes kolmasosa (31 %) suomalaisista on sitä mieltä, että korona-aikana työnantajat olisivat voineet osoittaa välittävänsä työntekijöistä esimerkiksi palkitsemisen keinoin. Erityisesti kyselyyn vastanneista työntekijöistä keskimääräistä useampi olisi kaivannut työnantajalta palkitsemista (43 %) tai palkankorotuksia (29 %). Vajaa viidesosa kyselyyn vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, että ylimääräiset vapaapäivät ja palkankorotukset olisivat olleet tärkeitä. Myös muunlaisen aktiivisemman työhyvinvoinnin ja jaksamisen tuen kaipuu nousi vastauksissa esille.

– Pandemia on vaikuttanut lähes jokaisen työhön, tehdään sitä sitten etänä tai läsnä. Myös niillä työpaikoilla, joilla etätyön tekeminen on mahdotonta, rajoitustoimet ovat tuoneet myös monia haasteita. Muun muassa töiden järjestelyt, huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta sekä stressi mahdollisista lomautuksista tai irtisanomisista ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että varsinkin työntekijät ovat kokeneet joutuneensa venymään usein liiaksikin, toteaa LähiTapiolan johtava asiantuntija Vesa Kynsijärvi.

Kynsijärvi muistuttaa, että työntekijöiden kuuleminen, arvostuksen osoittaminen sekä venymisestä ja ponnistelusta palkitseminen vahvistavat työyhteisöjen yhteisöllisyyttä ja kokemusta oman työn merkityksellisyydestä.

– On hyvää muistaa, että työntekijäkokemukseen panostavissa yrityksissä työn tuottavuus on moninkertaista suhteessa organisaatioihin, joissa työntekijäkokemukseen ei panosteta kunnolla. Työntekijöistään huolta pitävien yritysten kyky houkutella ja pitää alan parhaat osaajat myös korostuu, jos kilpailu osaajista kovenee ”uuteen normaaliin” palattaessa.

Etätyö näkyy mielipiteissä

Kyselyyn vastaajien mielipiteissä näkyy luonnollisesti myös se, onko heillä ollut mahdollisuus tehdä etätyötä. Esimerkiksi kyselyyn vastanneiden ylempien toimihenkilöiden vastauksissa korostuvat etätyöskentelyn puitteet, ja heistä 41 prosenttia olisi toivonut työnantajan osallistuvan etätyöpisteen kuluihin. Säännöllistä etätyötä tekevistä 39 prosenttia kertoikin etätyön yhdeksi merkittäväksi haasteeksi työtilan epäsopivuuden ja huonon työasennon.

– Lainsäädännön mukaan työ tulisi voida tehdä terveellisesti. Vakuutusyhtiössä valitettavasti näemme, että puutteellinen työergonomia onkin usein jäänyt täysin huomioimatta etätyön riskien arvioinneissa. Puutteelliset ja väärät työasennot, kalusteet, työvälineet, huono valaistus ja muut työympäristön häiriötekijät kuormittavat etätyössä usein kohtuuttomasti. Mikäli etätyöskentely ei onnistu terveellisesti, mahdollisiin puutteisiin tulisi pyytää apua työnantajalta ja hyödyntää työterveyshuollon osaamista olosuhteiden parantamiseksi.

Johtajat kaipaavat työterveyshuollon ennaltaehkäisyä

Joka neljännen suomalaisen mielestä työnantajien olisi pitänyt panostaa työterveyshuollon ennaltaehkäisyyn (25 %) tai tukea työhyvinvointia ja jaksamista muilla keinoilla (23 %) korona-aikana. Erityisesti kyselyyn vastanneet johtajat olivat ennaltaehkäisevän työterveyshuollon perään, sillä keskimääräistä useampi heistä nosti esille kaivanneensa työterveyshuollon ennaltaehkäisyyn panostamista (36 %).

– Useissa työpaikoissa saattaa olla kokemuksia, että esihenkilöt eivät ole saaneet riittävästi tukea etäjohtamiseen ja oman henkilöstönsä turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, työnkuormituksen ongelmat, mahdollinen eristäytyminen ja syrjäytyminen työyhteisöstä, sairaana työskentely, varhaisen tuen tarpeen sekä mahdollisten päihdeongelmien tunnistamatta jääminen ovat tyypillisiä etätyöhön liittyviä riskejä, joissa työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen olisi aivan keskeistä, Kynsijärvi sanoo.

– Yrityksissä olisi tärkeää olla toimivia menetelmiä siihen, miten työntekijöitä kuullaan, ja miten he kokevat pääsevänsä osallistumaan työterveyden ja -turvallisuuden kehittämiseen. Etätyön takia toimivan vuoropuhelun varmistaminen onkin pandemian aikana ollut johdolle monissa työpaikoissa haasteellista, Kynsijärvi lisää.

Epätietoisuutta etätöiden vakuutusturvasta

Kyselyyn vastanneista noin joka viides kaipasi vakuutusta etätöissä sattuvien työtapaturmien varalta (19 %) tai sitä, että etätöiden vakuutusturva ja tapaturmavaarat olisi ylipäätään selvennetty (18 %). Myös joka viides olisi kaivannut ohjeistusta siitä, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Kynsijärven mukaan työtapaturmavakuutuksen kattavuudesta etätöissä on ollut osassa työpaikoista epätietoisuutta pandemian aikana.

Kun työtä tehdään etänä, työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvataan vain tapaturmat, jotka sattuvat työnteon yhteydessä tai työmatkoilla.

– Etätyössä esimerkiksi tauoilla sattuneita tapaturmia ei kyseisestä vakuutuksesta korvata, toisin kuin työpaikalla ollessa. Työnantajien onkin hyvä huolehtia etätyöläisten vakuutusturvasta esimerkiksi vapaaehtoisilla vakuutuksilla ja keskustella vaihtoehdoista tapaturmavakuutusyhtiön yhteyshenkilön kanssa, Kynsijärvi kertoo.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1 018 henkilöä 8.–15.5.2021. Vastaajat edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

3 syytä täydentää henkilöstön turvaa

Terveenä ja hyvinvoivana tehty työpäivä on sekä työntekijälle että yritykselle arvokas. Sinunkin yrityksellesi on ratkaisu, joka suojaa ja vahvistaa ihmisiäsi, estää vahinkoja tapahtumasta ja auttaa henkilöstöäsi palautumaan niistä mahdollisimman nopeasti ja hyvin.

Lue lisää