LähiTapiola: Menetetty vuosikymmen osuu vain nuoriin - muilla elintaso on jatkanut kasvua

LähiTapiola Varainhoidon Talous- ja varallisuuskatsauksen mukaan etenkin nuorimmat ikäluokat ovat kärsineet taantumavuosista eniten. LähiTapiola ennustaa koronakriisin jälkeisen talouskasvun olevan Suomessa voimakasta vielä pari vuotta, mutta sen jälkeen kasvu hidastuu. Alhaisen kasvun maailmassa sukupolvien välillä koetuista elintasohypyistä siirrytään pienempiin, mutta kestävämpiin askeliin.

Suomen talous on nousemassa koronapandemian aikaisesta äkkijarrutuksesta. LähiTapiolan talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vahvasti kaksi seuraavaa vuotta, mutta sen jälkeen kasvuvauhti jälleen tasaantuu.

LähiTapiola Varainhoidon Talous- ja varallisuuskatsauksen mukaan suomalaiset kotitaloudet ovat selvinneet 2000-luvun talouskriiseistä eri tavoin. Talouskriisit ovat erityisesti osuneet nuoriin ikäluokkiin, jotka ottavat ensiaskeleita työelämässä. Hapuileva alku voi vaikuttaa nuorten myöhempään urakehitykseen pienentäen elinkaarituloja. Lue koko Talous- ja varallisuuskatsaus täältä.

- Reaalisesti tulot ovat kasvaneet kaikissa tuloluokissa pitkällä ajalla, mutta menetetyllä vuosikymmenellä eli vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen nuorimpien ikäluokkien tulot ovat jämähtäneet paikoilleen, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

-Alle 25-vuotiaiden tulot olivat 1970-luvun alussa hyvin lähellä väestön keskimääräisiä tuloja, mutta jäävät nykyisin 40 prosenttia keskimääräisiä tuloja pienemmiksi. Kehitystä selittää opiskelun lisääntyminen ja pidentyminen.

Tähän asti jokaisen sukupolven tulokäyrä kulkee edeltäviä sukupolvia korkeammalla, eli elintaso on jatkuvasti parantunut. Jopa pankkikriisin aikainen lamasukupolvi eli 70-luvulla syntyneet ovat päässeet muita korkeammalle. Nykyiset kolmekymppiset ovat aloittaneet muita korkeammalta, mutta pahimmillaan he ovat saaneet kokea globaalin finanssikriisin, eurokriisin ja nyt vielä koronakriisin työuransa alkutaipaleella.

-Heidän elämänkaaren alkutaival opiskelusta työelämään, itsenäiseen asumiseen, perheen perustamiseen ja varallisuuden kerryttämiseen on voinut häiriintyä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään peräkkäisistä kriiseistä, vaan saman aikaisesta rakenteellisesta elintason kasvun murroksesta.

-Demografia ja tuottavuus johtavat alhaisemman kasvun ympäristöön, jossa ilmastonmuutoksen haittojen ehkäisylle on varattu joko lisätaakan tai vihreän kasvumoottorin rooli. Elintason nousu ei ole loppumassa, mutta sukupolvien välillä koetuista elintasohypyistä siirrytään pienempiin askeliin. Ja samalla kiinnitetään kunnolla huomiot siihen, kuinka suuren ekologisenjalanjäljen jätämme, jotta meidän elintasomme ei olisi pois tulevien sukupolvien elintasosta.

Kotitalouksien varallisuus jatkaa kasvuaan

Raha- ja finanssipoliittisten tukitoimien ansiosta kotitalouksien varallisuus on jatkanut vahvaa kasvuaan. LähiTapiolan laskeman kotitalouksien varallisuusindeksi kasvoi 1,8 prosenttia koko maassa. Tämä on jo neljäs peräkkäinen vahva neljännes, mikä on tarkoittanut vuositasolla huipputuottoa 7,1%.

- Kansanterveyden kriisi on raha- ja finanssipoliittisten tukitoimien kautta kääntynyt kotitalouksien varallisuuden riemuvoitoksi. Pörssiosakkeet ovat koronakriisin pohjilta nousseet tuottoindeksissä jopa yli 50% ja rahastot noin puolet siitä, mutta talletuksille tuottoja ei alhaisten korkojen ympäristössä kerry.

Suomalaisille keskeinen varallisuuserä on oma asunto. Asuntohintojen eriytyneen kehityksen vuoksi varallisuuden tuottoindeksissäkin on näkynyt selvästi eriytynyttä kehitystä alueellisesti. Etelä-Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla voimakkaasti nousseiden asuntohintojen vuoksi myös varallisuusindeksin tuottoindeksi on noussut näillä alueilla muuta maata vauhdikkaammin.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tilanne oli kuitenkin toinen. Omakotitalojen hintojen nousu kaikilla Suomessa näkyy myös alueellisten indeksien kehityksessä. Aiemmin voimakas alueellinen eriytyminen on tasaantunut ja kaikki kulkevat nyt samaan suuntaan, ylöspäin. Alueellisista varallisuuseroista ei kuitenkaan päästä eroon.

Pääkaupunkiseudun isompi rahoitusvarallisuus on nousumarkkinalla tuottanut euromääräisesti muuta maata enemmän ja erottaa pääkaupunkiseudun yhä vahvemmin muista alueista.

Kotitalouksien kulutus vauhdittaa taloutta

LähiTapiolan Varainhoidon Talous- ja varallisuuskatsaus kertoo myös LähiTapiolan ennusteet Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä, inflaatiosta, työttömyysasteesta.

LähiTapiolan ennusteen mukaan Suomen kuluvan vuoden talouskasvu yltää 2,8 prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 2,5 prosenttia ja vuonna 2023 1,2 prosenttia.

-Alkavan nousukauden isoin ajuri on kotitalouksien kulutus, kun elämännälkä purkautuu rokotteen ja säästöjen voimalla. Kuluttajien luottamus jo hypähti patoutumien purkautumista ennakoivaksi.

Työttömyysasteen LähiTapiola ennakoi olevan 7,5 prosenttia tänä vuonna.

Inflaation LähiTapiola odottaa yltävän 1,7 prosenttiin tänä vuonna.

-Inflaatio nousee väliaikaisesti energianhintojen, nopean toipumisen ja tuotannon pullonkaulojen vuoksi. Inflaation pidempiaikaisen kiihtymisen riski talouden ylikuumenemisen ja resurssien ehtymisen kautta on kuitenkin enemmän USA:n kuin Euroalueen tarina.