Moni asia puhututtaa nyt yrityksissä: työntekijöiden hyvinvointi, kasvava hoitovelka ja työterveyssopimukset

Korona on muuttanut monien työntekoa merkittävästi. Tyhjentyneiden konttoreiden tilalle on tullut kotityöpisteet, etäpalaverit ja virtuaaliset tapahtumat. Harva asia työnteossa on enää entisellään. Uudenlaisen tilanteen edessä ovat myös yritykset. Tällä hetkellä henkilöstön jaksaminen on yksi tärkeimmistä asioista, joita ei voida sivuuttaa. Asiantuntijan mukaan korona-ajan hoitovelka alkaa jo näkyä yrityksissä poissaoloina.

Yrityspäättäjät ovat olleet koronan myötä henkilöstön tavoin uudenlaisessa tilanteessa. Siinä missä työntekijät ovat voineet joutua äärirajoille, ei johtoporraskaan ole joutunut aiemmin pohtimaan sellaisia asioita, jotka nyt ovat muuttuneessa työnteossa ja työkulttuurissa tulleet esille.

LähiTapiola Pääkaupunkiseudun avainasiakaspäällikkö Jussi Mäkelä työskentelee päivittäin yritysten henkilöstöratkaisujen parissa. Hän on huomannut yhtäläisyyksiä asioissa, joita monessa yrityksessä pohditaan tällä hetkellä. Suurin kysymysmerkki Mäkelän mukaan lienee nyt henkilöstön hyvinvointi. Esimiesten on vaikea tietää etäaikana varmasti, mitä työntekijöille ihan oikeasti kuuluu.

- Kun päivät täyttyvät etäpalavereista, henkilöstön hyvinvointi jää osaltaan arvailujen varaan. Monet työnantajat valittelevat sitä, että työntekijöiden hyvinvoinnista ei voi olla ihan varma. Koska työntekijöitä ei tapaa kasvokkain, on kehonkielen tulkinta virtuaalitapaamisessa haastavampaa. Etänä on helppo ikään kuin piiloutua, jos kameraa ei pidä palavereissa päällä, Jussi Mäkelä kertoo.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2020 kolmasosa (33 %) uusista työkyvyttömyyseläkkeistä johtui mielenterveyssyistä. Ne ohittivat työkyvyttömyyseläkkeiden syytilastoissa ensi kertaa tuki- ja liikuntaelinsairaudet (31 %).

- Jos mielenterveyssyiden yleisyyttä ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi, tämä tieto viimeistään havahduttaa asian vakavuuteen, Mäkelä miettii.

Hoitoa odottavat sairaudet aiheuttavat poissaoloja

Yksi iso henkilöstöön liittyvä haaste on julkisen sektorin hoitovelka, joka näkyy jo nyt yrityksissä. Kun korona on vienyt julkisen sektorin resurssit ja kiireettömien sairauksien hoito on viivästynyt, työntekijöiden piilevät sairaudet ovat nyt alkaneet näkyä lukuisina lyhyinä poissaoloina ja heikompina työsuorituksina.

- Esimerkiksi kiireettömiä, mutta leikkauksen vaatimia vammoja on jäänyt paljon hoitamatta. Voi olla, että hoitojonossa odottava pystyy työskentelemään, mutta hän tarvitsee jatkuvasti kipulääkitystä ja hänen työtehonsa on heikompi. Mahdollisesti kuukausia kestävän tilanteen aikana hänelle saattaa kertyä paljon lyhyitä sairauslomia.

Mäkelä kertoo yritysten pohtivan paljon sitä, minkälaisissa asioissa on järkevää säästää tilanteessa, jossa kuluja on jouduttu karsimaan useista kohdista. Moni saattaa ajatella esimerkiksi työterveyshuoltosopimuksia rakentaessaan, että erikoissairaanhoidosta on turha maksaa ja se ainakin kannattaisi jättää julkiselle puolelle.

- Nimenomaan sen turvin erityisesti nyt koronan aiheuttaman hoitovelan vuoksi voitaisiin moni ihminen hoitaa nopeasti kuntoon ja takaisin töihin. Totta kai yrityksissä joudutaan nyt tarkasti punnitsemaan eri vaihtoehtoja ja ratkaisujen hyötyjä ja haittoja.

Saako rahalle vastinetta?

Tällä hetkellä yrityksissä on hyvä aika tarkastella henkilöstön terveydenturvaa ennen kaikkea sen vaikuttavuusnäkökulmasta. Monessa yrityksessä vakuutusturvaan on korona-aikana tehty pikaisiakin muutoksia ja saattaa olla, ettei vakuutusten tarkemmista sisällöistä ole siksi kunnollista kuvaa oikein kenelläkään. Aika ajoin yrityksissä on hyvä tarkastella myös sitä, millaista työnantajamielikuvaa henkilöstöetuuksien avulla halutaan luoda.

- Tällä hetkellä monet yritykset panostavat työntekijöiden hyvinvointiin myös erilaisilla vakuutuksilla ja myös työntekijät ovat alkaneet arvostaa esimerkiksi hyvin kattavaa työterveyshuoltoa. Se on myös rahallisesti merkittävä etu, jota arvostetaan esimerkiksi työpaikkaa vaihtaessa, Mäkelä summaa.

Joustavuudella on kääntöpuolensa

Jos työntekijöille halutaan tarjota joustava ja helppo työterveyshuolto, ratkaisuksi monessa organisaatiossa on päädytty tarjoamaan henkilöstölle mahdollisuus käydä missä tahansa yksityisellä lääkärillä. Ajatellaan, että sillä tavoin työntekijät pääsevät varmasti hoitoon itselleen sopivaan paikkaan, mikä olisi helppoa. Näin joustavalla ratkaisulla on kuitenkin kääntöpuolensa, jota ei heti tule ajatelleeksi.

- Jos työntekijöiden hoito on monessa eri paikassa, ei kenelläkään ole kokonaiskuvaa henkilöstön hyvinvoinnista. Silloin ei voida panostaa niin hyvin ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, mikä olisi tänä päivänä tosi tärkeää. Esimerkiksi Kelan korvauksissa ennaltaehkäisyn tärkeyskin on huomioitu.

Monet yritykset maksavat työterveyshoitokulua, mutta eivät aina tiedä palvelunsa vaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto toimii ideaalitilanteessa siten, että asioihin voidaan puuttua etukäteen, ennen kuin lääkäri kirjoittaa lopulta pitkän sairausloman.

- Jos työntekijä käy usein lääkärissä, mutta hänelle ei koskaan määrätä sairauslomaa, ei tämä henkilö nouse missään kokoavissa sairaspoissaoloraporteissa esille eikä häntä päästä auttamaan ennaltaehkäisevästi. Huonoimmassa tapauksessa hän tulee esille vasta, kun lääkäri määrää pidemmän sairausloman, Mäkelä toteaa.