Toimitusjohtaja Mikko Kuusilehto: ”Jokaisen johtajan täytyy ottaa työturvallisuus tosissaan”

Mikko Kuusilehto oli Kuusakosken operatiivisena johtajana aloittaessaan havainnut, että yrityksen työturvallisuudessa oli petrattavaa. Tapaturmataajuusluvut huitelivat korkealla ja etenkin lyhyitä poissaoloja kertyi. Yrityksessä päätettiin alkaa tarkastella työturvallisuutta ja parantaa sitä. Kuusilehto ryhtyi puhumaan jokaisessa henkilöstötilaisuudessa työturvallisuudesta. Yrityksen kulttuurinmuutos ei olisi tapahtunut ilman toistoa, selkeiden prosessien luomista ja ihmisten havahduttamista, mistä iso kiitos kuuluu esimiehille. Kuusilehto kertoo konkreettiset vinkkinsä työturvallisuuskulttuurin muutokseen.

Kun Mikko Kuusilehto aloitti työt teolliseen kierrätykseen erikoistuneessa Kuusakoski Oy:ssä operatiivisena johtajana, hän huomasi, että työtapaturmaluvut olivat korkeita. ”Toimialamme on tällainen”, ”on ymmärrettävä meidän haastava työympäristö”, ”ei ennenkään ole sattunut pahemmin”, ”näin on aina tehty”, olivat tyypillisiä lauseita, jotka saivat myöhemmin toimitusjohtajaksi siirtyneen Kuusilehdon pudistelemaan päätään.

Kuusilehto toki ymmärsi haastavan työympäristön työskentelyolosuhteineen. Onneksi isoja vahinkoja ei ollut koskaan sattunut, siksi ihmisillä oli usko siihen, että näin voitaisiin työskennellä jatkossakin. Samalla Kuusilehdolla oli mielessä oma vastuunsa. Niinpä hän päätti, että alasta huolimatta työturvallisuutta voitaisiin parantaa. Hyviä esimerkkejä löytyi myös muilta työympäristöltään haastavilta aloilta.

Eräässä palaverissa hän nosti ”kissan pöydälle” ja sanoi suoraan sen, minkä muutkin tiesivät.

- Työnantajana meidän on luotava sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa riskit on vähennetty. Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön. Eikä se ole mikään korulause, muistuttaa Kuusilehto.

Siitä alkoi vaikuttava kulttuurinmuutosmatka, joka kesti useamman vuoden.

Perusasiat kuntoon: mittareita, raportteja ja puhetta

Yrityksessä työturvallisuus oli aiemmin kuulunut puheissa ja näkynyt julisteissa. Sitä oli kehitetty vuosien aikana, mutta Kuusilehdon mielestä siihen tarvittiin isompia panostuksia.

- Monessa perusasiassa oli kehitettävää. Meillä ei ollut systemaattisia prosesseja eikä riittävää turvallisuusennakointia, ja näkymä lukuihin uupui. Sattuneiden tapaturmien käsittelyprosessissa oli myös parannettavaa, Kuusilehto luettelee havaitsemiaan puutteita.

Pian yritykseen muun muassa palkattiin työturvallisuuden huippuasiantuntija kehittämään entisestään toimenpiteitä ja viemään niitä eteenpäin. Kuusilehto itse toisti samoja työturvallisuusasioita henkilöstöinfosta ja palaverista toiseen. Ensimmäiset pari vuotta hän puhui henkilöstölle lähinnä vain työturvallisuudesta, mistä hän sai paljon myös kritiikkiä.

Hanska väärässä kädessä ja muita turvallisuushavaintoja

Kuusakoskella kehitettiin työturvallisuuteen yhtenäiset raportointikäytännöt ja prosessit.

- Vain läpinäkyvyyden ja yhtenäisten käytäntöjen avulla näimme senhetkisen tilanteemme. Meillä on yli kaksikymmentätoimipistettä Suomessa, ja on tärkeää saada kaikille samansuuntainen viesti läpi.

Yksi työturvallisuustoimenpiteiden kulmakivistä oli se, että henkilöstöä alettiin rohkaista työturvallisuushavaintojen tekemiseen. Etenkin aluksi niiden antamiseen kannustettiin kahvipaketeilla.

- Aluksi tuli jonkun verran myös asiattomia ja leikkimielisiä havaintoja, kuten kaverilla on hanska väärässä kädessä tai muuta sellaista. Vähitellen ne loppuivat. Sittemmin havaintojen määrä on tuplaantunut joka toinen vuosi, Kuusilehto kertoo ja kiittelee henkilöstöä.

Myös henkilöstön bonusjärjestelmän haluttiin tukevan pyrkimystä parempaan työturvallisuuteen nimenomaan ennakoinnin näkökulmasta. Niinpä bonusmittareiden tapaturmataajuuden luku päätettiin vaihtaa tapaturmahavaintojen määrään.

Toinen esimerkki käytäntöön otetuista keinoista ovat kuukausittaiset työturvallisuusvartit, joissa esimiehet käyvät tiimissään läpi oman yksikkönsä työturvallisuusluvut ja saatujen havaintojen määrän. He saavat järjestelmästä tiedon myös tapaturmattomien päivien määrästä ja kuvauksen koko yrityksessä mahdollisesti sattuneista tapaturmista. Niiden syyt ja seuraukset käydään työntekijöiden kanssa läpi, sama tehdään myös yrityksen johtoryhmässä.

Esimiesten avulla kohti kulttuurinmuutosta

Alussa uudenlaiset toimintatavat aiheuttivat paljon muutosvastarintaa, mutta hiljalleen työ alkoi kantaa hedelmää.

- Perustelin hyvin paljon asioiden tärkeyttä, sillä on luonnollista, että kun halutaan muuttaa pitkään käytössä olleita tapoja, aiheuttaa se aina muutosvastarintaa. Minulle sanottiin muun muassa, että pitäisi keskittyä bisnekseen epäolennaisen sijaan, ja että kannattavuus laskee, kun ei keskitytä töihin vaan kahvipakettien jakamiseen.

Esimiehet ovat tehneet työturvallisuuden eteen erittäin hyvää työtä ja ottaneet asiassa ison vastuun.

- Se, miten toimipisteissämme suhtaudutaan työturvallisuuteen, on pitkälti heidän ansiotaan. Esimiesten avulla olemme onnistuneet tekemään valtavan muutoksen kulttuurissamme. Työturvallisuus ei ole enää mörkö julisteessa vaan se kuuluu meidän kulttuuriimme.

Tapaturmataajuus pudonnut viidesosaan

Nyt kuusakoskelaisten on helppo hymyillä, koska luvut on saatu yhteispelillä radikaalisti alaspäin. Aiemmin tapaturmataajuus oli yli 50 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti vuodessa. Nyt vuonna 2021 se on noin 12. Yrityksen työturvallisuusmatka ei suinkaan ole päätöksessä, jos se edes koskaan voisi olla.

- Täysin riskitöntä työympäristöä ei koskaan voi olla. Tähän mennessä olemme onnistuneet vähentämään pienempiä tapaturmia ja lyhyitä poissaoloja. Jatkossa keskitymme enemmän myös ison riskin vaaratilanteisiin ja niiden ehkäisyyn. Niitä sattuu onneksi äärimmäisen harvoin.

Ja kun Kuusakoskella koittaa seuraava henkilöstöinfo, ei ole yllätys, mistä toimitusjohtaja aikoo puhua.

- Kenelläkään johtajalla ei ole varaa olla ottamatta työturvallisuutta tosissaan. En olisi nyt enkä jatkossa valmis tekemään kompromisseja työturvallisuudessa, Kuusilehto kertoo.

Mikko Kuusilehdon vinkit työturvallisuuden parantamiseen:

• Työturvallisuuden teoriat kannattaa lukea huolella. Esimerkiksi työturvallisuuden pyramidi, jossa leveä alaosa kuvaa ennakointityötä, pitää erinomaisesti paikkansa.
• Mitä enemmän työturvallisuushavaintoja tulee, sitä tiiviimmin työntekijöiden selkärangassa työturvallisuusasiat ovat.
• Palkkaa ammattilainen auttamaan työturvallisuuden kehittämisessä.
• Johdon sitoutuminen on äärimmäisen tärkeää. Henkilöstö tunnistaa heti, onko johto oikeasti mukana.