Yli puolet suomalaisista kannattaa metsänomistamista – omistusvaihtoehdoilla on sekä hyviä puolia että huomioitavaa

Enemmistö suomalaisista pitää metsänomistamista järkevänä. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan valtaosa omistaisi metsää omalla palstalla. Omistuksen uudet muodot kiinnostavat nuorempia. LähiTapiolan asiantuntija Marika Makkonen listaa eri metsänomistamisen vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet.

Suomalaiset mielletään metsänomistajiksi. Mielikuva elää yhä, vaikka voimakas kaupungistuminen on muuttanut suomalaisten suhdetta metsään.

LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista pitää metsänomistamista tärkeänä. Kyselyn yli tuhannesta vastaajasta 54 prosenttia sanoi metsän omistamisen olevan tärkeää. Joka kuudes kyselyyn vastannut ei katsonut omistamisen olevan tärkeää. Mielipidettään ei osannut sanoa 30 prosenttia vastaajista.
Metsänomistaminen näyttää olevan jonkin verran tärkeämpää maaseutumaisissa kunnissa asuville kuin esimerkiksi pääkaupunkiseutulaisille. Maaseudulla asuvista 67 prosenttia piti metsänomistamista tärkeänä, kun pääkaupunkilaisista sitä piti tärkeänä 47 prosenttia.

- Tulos käy maalaisen järkeen hyvin, sillä yli puolet suomalaisista metsänomistajista asuu maaseudulla tai maaseudun taajamissa. Side metsään on usein tiiviimpi ja metsän arvot koetaan vahvemmiksi. Tuloksesta ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, etteikö metsä olisi tärkeää myös kaupunkilaisille, LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen sanoo.

- On hyvä muistaa, että metsänomistajarakenteen muuttuessa yhä useampi metsänomistaja tulee asumaan kaupungissa. Heidän kokemus metsästä vain voi olla erilainen, esimerkiksi sen hoitaminen saatetaan kokea vaikeana ja työläänä. Onneksi metsän omistamiseenkin on jo tullut ja on tulossa erilaisia tapoja, jotka tuovat helppoutta metsän omistamiseen.

Metsä on suomalaisille tuttu ja perinteinen varallisuuden laji, mutta suhtautuminen on muuttumassa. Nuoremmille metsänomistaminen ei näytä olevan yhtä tärkeää kuin vanhemmille ikäpolville. Kyselyssä nuorimmissa, 15-24 –vuotiaista vastaajista, vain 49 prosenttia metsäomistuksia tärkeinä, kun yli 65 –vuotiaista vastaajista peräti 61 prosenttia katsoi omistamisen olevan tärkeää.

Metsää omistetaan omalla palstalla

Suomalaisten näkemys metsänomistuksen muodosta on yhä hyvin perinteinen. Vaikka vaihtoehtoja perinteiselle metsäpalstalle on jo olemassa, mieluiten suomalaiset omistavat metsänsä itse omalla palstalla. Metsärahastoja tai yhteisomistusta harkitsee vielä pieni osa.
Näkemykset omistamisesta ovat tässäkin suhteessa muuttumassa.

Kyselyn nuoremmista vastaajista enemmistö toki omistaisi metsänsä yksin, mutta hieman enemmän kuin joka viides 15-24 –vuotias kyselyyn vastannut harkitsisi metsäsijoittamista rahaston kautta.

Metsäomistamisen eri muodot kiinnostivat eniten kyselyn 25-34 –vuotiaita vastaajia. Heistä 45 prosenttia katsoi oman palstan olevan järkevin tapa sijoittaa metsään, mutta 26 prosenttia piti metsärahastoja kiinnostavana vaihtoehtona. Yhteismetsiä eli osuuskuntamuotoista metsänomistamista piti parhaana metsänomistamisen muotona noin joka viides vastaaja.

-En ihmettele suomalaisten halua omistaa metsää, sillä sen avulla suomalainen yhteiskunta on aikanaan rakennettu. Meillä on vahva perinne metsän omistamisessa itse, mutta tässäkin tapahtuu hiljalleen muutosta. Tällä hetkellä metsän ympärillä käydään monenlaista keskustelua, mutta metsän omistaminen suoraan tai vaikkapa yhteismetsän kautta on nyt ja tulevaisuudessa varmasti arvoa tuottava investointi, jos aikajänne on tarpeeksi pitkä. Metsää pitää hoitaa hyvin ja tuottoja malttaa odotella.

Metsäpalsta, metsärahasto, yhteismetsä, metsäosakkeet, kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa

LähiTapiolan kyselyn on toteuttanut Kantar TNS. Kyselyyn on vastannut kaikkiaan 1027 suomalaista, jotka ovat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely on toteutettu 15.-21.1.2021. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.