Yli puolet suomalaisista kannattaa metsänomistamista – omistusvaihtoehdoilla on sekä hyviä puolia että huomioitavaa
30.4.2021 - Talous
Enemmistö suomalaisista pitää metsänomistamista järkevänä. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan valtaosa omistaisi metsää omalla palstalla. Omistuksen uudet muodot kiinnostavat nuorempia. LähiTapiolan asiantuntija Marika Makkonen listaa eri metsänomistamisen vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet.
Suomalaiset mielletään metsänomistajiksi. Mielikuva elää yhä, vaikka voimakas kaupungistuminen on muuttanut suomalaisten suhdetta metsään.
LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista pitää metsänomistamista tärkeänä. Kyselyn yli tuhannesta vastaajasta 54 prosenttia sanoi metsän omistamisen olevan tärkeää. Joka kuudes kyselyyn vastannut ei katsonut omistamisen olevan tärkeää. Mielipidettään ei osannut sanoa 30 prosenttia vastaajista.
Metsänomistaminen näyttää olevan jonkin verran tärkeämpää maaseutumaisissa kunnissa asuville kuin esimerkiksi pääkaupunkiseutulaisille. Maaseudulla asuvista 67 prosenttia piti metsänomistamista tärkeänä, kun pääkaupunkilaisista sitä piti tärkeänä 47 prosenttia.
- Tulos käy maalaisen järkeen hyvin, sillä yli puolet suomalaisista metsänomistajista asuu maaseudulla tai maaseudun taajamissa. Side metsään on usein tiiviimpi ja metsän arvot koetaan vahvemmiksi. Tuloksesta ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, etteikö metsä olisi tärkeää myös kaupunkilaisille, LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen sanoo.
- On hyvä muistaa, että metsänomistajarakenteen muuttuessa yhä useampi metsänomistaja tulee asumaan kaupungissa. Heidän kokemus metsästä vain voi olla erilainen, esimerkiksi sen hoitaminen saatetaan kokea vaikeana ja työläänä. Onneksi metsän omistamiseenkin on jo tullut ja on tulossa erilaisia tapoja, jotka tuovat helppoutta metsän omistamiseen.
Metsä on suomalaisille tuttu ja perinteinen varallisuuden laji, mutta suhtautuminen on muuttumassa. Nuoremmille metsänomistaminen ei näytä olevan yhtä tärkeää kuin vanhemmille ikäpolville. Kyselyssä nuorimmissa, 15-24 –vuotiaista vastaajista, vain 49 prosenttia metsäomistuksia tärkeinä, kun yli 65 –vuotiaista vastaajista peräti 61 prosenttia katsoi omistamisen olevan tärkeää.
Metsää omistetaan omalla palstalla
Suomalaisten näkemys metsänomistuksen muodosta on yhä hyvin perinteinen. Vaikka vaihtoehtoja perinteiselle metsäpalstalle on jo olemassa, mieluiten suomalaiset omistavat metsänsä itse omalla palstalla. Metsärahastoja tai yhteisomistusta harkitsee vielä pieni osa.
Näkemykset omistamisesta ovat tässäkin suhteessa muuttumassa.
Kyselyn nuoremmista vastaajista enemmistö toki omistaisi metsänsä yksin, mutta hieman enemmän kuin joka viides 15-24 –vuotias kyselyyn vastannut harkitsisi metsäsijoittamista rahaston kautta.
Metsäomistamisen eri muodot kiinnostivat eniten kyselyn 25-34 –vuotiaita vastaajia. Heistä 45 prosenttia katsoi oman palstan olevan järkevin tapa sijoittaa metsään, mutta 26 prosenttia piti metsärahastoja kiinnostavana vaihtoehtona. Yhteismetsiä eli osuuskuntamuotoista metsänomistamista piti parhaana metsänomistamisen muotona noin joka viides vastaaja.
-En ihmettele suomalaisten halua omistaa metsää, sillä sen avulla suomalainen yhteiskunta on aikanaan rakennettu. Meillä on vahva perinne metsän omistamisessa itse, mutta tässäkin tapahtuu hiljalleen muutosta. Tällä hetkellä metsän ympärillä käydään monenlaista keskustelua, mutta metsän omistaminen suoraan tai vaikkapa yhteismetsän kautta on nyt ja tulevaisuudessa varmasti arvoa tuottava investointi, jos aikajänne on tarpeeksi pitkä. Metsää pitää hoitaa hyvin ja tuottoja malttaa odotella.
Metsäpalsta, metsärahasto, yhteismetsä, metsäosakkeet, kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa
LähiTapiolan kyselyn on toteuttanut Kantar TNS. Kyselyyn on vastannut kaikkiaan 1027 suomalaista, jotka ovat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely on toteutettu 15.-21.1.2021. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
"Onneksi metsän omistamiseenkin on jo tullut ja on tulossa erilaisia tapoja, jotka tuovat helppoutta metsän omistamiseen."
LähiTapiolalta Savolta useita lahjoituksia lasten ja nuorten harrastustoimintaan - vuoden aikana yhteensä 10 000 euroa
28.4.2021 | Savo | Elämänturva
Kaksi kertaa vuodessa avattavaan Nuori Savo –tukien hakuun tuli useita hakemuksia toimialueeltamme ja ensimmäiset tuet on nyt jaettu. Lasten ja nuorten harrastustoimintaa halutaan tukea erityisesti koronatilanteessa, jossa seurat ja osa perheistä ovat taloudellisissa vaikeuksissa.
Pirkanmaa: maatiloilla sattuu palovahinkoja lähes joka toinen viikko
28.4.2021 | Maa- ja metsätalous
Maatilayrittäjille tulipalovaara on läsnä arjen töissä jatkuvasti. LähiTapiola Pirkanmaan korvaustilastojen mukaan maatilojen palovahinkoja tapahtuu keskimäärin joka toinen viikko. Heikkokuntoiset tai vialliset sähkölaitteet, lämpökeskukset ja viljakuivaamot aiheuttavat eniten paloja.
Juristin vinkit kasvuyrittäjälle: Älä luota vain sopimuskumppanisi juristiin - Vältä nämä tyypilliset sudenkuopat sopimuksia tehdessäsi
28.4.2021 | Työelämä
Yritysten keskeinen kilpailukyvyn tae on hyvä sopimusriskien hallinta. Pahimmillaan kiireessä unohtunut tai huonosti muotoiltu sopimus kaataa koko liiketoiminnan ja johtaa konkurssiin. Kun hektinen työ vie mukanaan, ei yrittäjä itse välttämättä tunnista kaikkia riskejä eikä ehdi paneutua kaikkiin sopijakumppanin tarjoamiin sopimusehtoihin ja velvoittaviin pykäliin. Yritysten välisiin sopimuksiin erikoistunut juristi kehottaa tarkastelemaan säännöllisesti kaikkia yritykselle kriittisiä sopimuksia ja tekemään niistä aina mahdollisimman selkeitä. Myös yrityksen sisäinen vastuu sopimusten noudattamisessa on erityisesti vielä toimintansa vakiintumattomissa yrityksissä käytävä henkilöstön kanssa läpi.