Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Millainen ennätyslämmin vuosi 2020 oli metsänomistajalle? Mitä riskejä tänä vuonna on odotettavissa?

16.2.2021 - Maa- ja metsätalous

Viime vuosi muistetaan paitsi koronapandemiasta, mutta myös voimakkaista sääilmiöistä. Vuoteen 2020 mahtui kovia tuulia ja myrskyjä, rankkasateita ja tulvia. Lumikuorma etenkin Pohjois-Suomessa oli viime talvena melkoinen. Vaikka uutiset puhuivatkin suurista luonnonilmiöistä, eivät metsänomistajalle koituneet tuhot olleet kuitenkaan poikkeuksellisen suuria aiempiin vuosiin nähden. Tänä vuonna tilanne saattaa olla toinen, ja etenkin talvella lumituhoja, mutta myös paikoitellen myyrätuhoja uskotaan syntyvän.

Vuosi 2020 oli Suomessa ja maailmalla ennätyslämmin. Näimme useita erilaisia sään ääri-ilmiöitä, kuten metsäpaloja, tulvia, myrskyjä ja jättimäisiä lumikasoja. Jos tarkastelemme tarkemmin, millainen vuosi oli erityisesti metsänomistajalle, ei se kuitenkaan näyttäytynyt niin pahana kuin uutisoinnin perusteella voisi ajatella.

- Vuotta 2020 ei voida metsänomistajan poikkeusvuodeksi kutsua valtakunnallisesti oikeastaan minkään vahinkolajin suhteen. Meillä Itä-Suomeen ja Kainuu-Koillismaalle sattuivat kuitenkin valitettavan isot Päivö- ja Aila-myrskyjen aiheuttamat metsävahingot, LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen kertoo.

Viime vuosien pahimmat myrskytuhot osuivat vuosiin 2010 ja 2011, ja vuonna 2012 maksettiin kaikkien vakuutusyhtiöiden metsävakuutuskorvauksia ennätysmäärä; yli 50 miljoonaa euroa.

Mitä tämä vuosi tuo tullessaan?

Jatkossa niin metsänomistajat kuin muutkin kansalaiset saavat valmistautua siihen, että luonnon ääri-ilmiöt voimistuvat entisestään ilmastonmuutoksen kiihtymisen vuoksi. Tuulisuuden odotetaan lisääntyvän rannikoilla sekä maan etelä- ja keskiosissa aina eteläiseen Lappiin saakka.

Tänä talvena on satanut paljon lunta, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi puuntaimille tuhoja. Laajoilla lumi- ja tuulituhoilla on usein myös seurannaisvaikutuksia; kirjanpainajat lisääntyvät.

- Tänä vuonna metsänomistajan kiusana saattavat olla paikoitellen pahat myyrätuhot, erityisesti Keski-Suomessa, Pirkanmaan alueilla ja Metsä-Lapin pohjoisosissa. Myyrät syövät lumen alla olevia puuntaimien tyviosia tai niiden latvakasvaimien kuorta ja silmuja, ja esimerkiksi peltomyyrä saattaa aiheuttaa mittaviakin vahinkoja havupuutaimikoissa. Myös metsiä tuhoava havununna on silmällä pidettävä laji, joka ei kuitenkaan vielä ole paha metsien tuholainen, mutta saattaa levitä nopeasti, Makkonen kertoo.

Kesän koittaessa metsäpaloriski kasvaa, jos lämpötila kohoaa helteiseksi. Vuoden 2020 paha metsäpalo roihusi Muhoksella, jossa metsää paloi noin 250 hehtaarin alueella.

- Metsäpalojen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa Etelä- ja Keski-Suomessa, joskin niiden syttymissyyt ovat usein ihmisistä lähtöisin. Yleisin metsäpalon syttymissyy on avotulen varomaton käsittely tai metsäkoneen aiheuttama kipinä. Puolestaan noin joka kymmenes palo johtuu salamasta. Palot ovat onneksi harvoin niin isoja kuin Muhoksella oli, Makkonen kertoo.

Yksityismetsät heikosti vakuutettuja

Suomalaisista yksityismetsistä noin puolet on vakuutettu vakuutuksella. Makkosen mukaan se on hyvää omaisuuden riskinhallintaa, kuten myös metsän oikeanlainen hoito.

- Metsä pitäisi vakuuttaa hyvän sään aikana. Vaikka metsäomistamisen riskit ovat yleisesti tiedossa, verrattain moni on jättänyt vakuutuksen kuitenkin ottamatta. Ne, joilla vakuutusta ei ole, pitävät metsänsä arvoa vähäisempänä tai ovat muuten vain etääntyneet metsänhoidosta tai heillä on vähäisesti tietoa.

Henkivakuutuksella turvaat taloutesi

Henkivakuutuksen avulla turvaat lähimmäistesi toimentuloa, jos kaikista ikävin tapahtuisi. Voit laajentaa vakuutusta turvaamaan myös itseäsi, jos esimerkiksi loukkaannut vakavasti ja et pysty enää töihin. Saat tukea maatilan tai yritystoiminnan jatkumiseen, jos sinulle yrittäjänä tapahtuu jotain.

Tutustu