Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Vain toimiva palovaroitin voi pelastaa – milloin viimeksi testasit, että kodin palovaroitin toimii?

26.11.2020 - Turvallisuus

Palovaroitin voi pelastaa hengen tulipalon syttyessä, mutta sen toimivuutta tulee testata säännöllisesti. Pelastustoimen tietojen mukaan alle puolessa viime vuonna syttyneistä asuin- ja vapaa-ajan rakennusten paloissa oli toimiva palovaroitin. Kerros- ja rivitaloissa taloyhtiöt voisivat ottaa yhteistä vastuuta varoittimien kunnossapidosta. LähiTapiolan kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen kannattaa tätä.

Pelastuslaitos saa vuosittain hälytyksen noin kolmeentuhanteen asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa syttyneeseen paloon. Usein tilanteista selvitään säikähdyksellä, mutta toisinaan menetetään ihmishenkiä. Pelastautumisen ja sammutusmahdollisuuksien kannalta palovaroitin on usein ratkaisevassa roolissa. Sen tehtävä on havaita savu, jos ihminen ei paloa huomaa. Kaikissa asuntopaloissa varoitin ei kuitenkaan hälytä.

Pelastustoimen tilastojen mukaan vain noin 40 prosentissa vuonna 2019 syttyneistä asuin- ja vapaa-ajanrakennusten paloista oli toimiva palovaroitin. Noin joka neljännessä palokohteessa varoitinta ei ollut ja noin 15 prosentissa tapauksia se ei toiminut. Tiedot selviävät Pronto-onnettomuusjärjestelmään kirjatuista hälytystehtävistä. Aivan kaikista asuntopaloista tietoa varoittimen toiminnasta ei ole.

- Palovaroitinkin on elektroninen laite, jonka toimivuus voi heiketä ajan myötä. Toisinaan se jää toimimatta esimerkiksi laitteeseen tulleen vian, vanhentuneen pariston tai huonon sijainnin takia. Yleisin syy hälyttämättömyyteen on se, ettei se ennätä toimia esimerkiksi nopean palon tukahtumisen ansiosta tai siksi, ettei vaaratilanteessa ole savua vaan esimerkiksi kipinöitä. Varoittimen luotettavuuden kannalta sitä tulisi kuitenkin testata kuukausittain ja vaihtaa paristo vuosittain, sanoo paloinsinööri ja kehityspäällikkö Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Taloyhtiöissä yhdessä enemmän turvaa?

Lain mukaan jokaisessa asunnossa tulee olla palovaroitin joka kerroksessa ja jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Asunnon haltijan eli asukkaan vastuulla on hankkia ja pitää ns. perinteinen eli paristokäyttöinen varoitin toimintakunnossa. Taloyhtiöissä, joissa on sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, ylläpidosta vastaa taloyhtiö. Sähkövirtaan kytkettyjä varoittimia on kaikissa noin viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetuissa taloissa.

- Myös vanhemmissa rivi- ja kerrostaloissa taloyhtiöt voisivat harkita vastuunottoa asukkaiden palovaroittimien huollosta. Suomessa asuu yksin kymmeniätuhansia iäkkäitä tai muuten liikkumisrajoitteisia henkilöitä, joiden voi olla hyvin vaikeaa asentaa ja testata varoitinta ja vaihtaa sen paristoa. Tulipalo on aina riski, paitsi asunnon asukkaalle, myös naapureille. Taloyhtiön vastuulle siirtyneenä ylläpitokustannus ei olisi suuri, mutta se voisi merkittävästi lisätä kaikkien talon asukkaiden turvallisuutta, sanoo Määttänen.

Käytännössä asukkaat voisivat yhdessä päättää vastuun siirtämisestä yhtiökokouksessa. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan monilla suomalaisilla voisi olla tähän halukkuutta.

Kyselyssä kysyttiin, kumman asunto-osakeyhtiössä – taloyhtiön vai asukkaan – tulisi hoitaa palovaroittimen kunnossapito ja pariston vaihto. Vastaajista runsas neljäsosa eli 26 prosenttia piti tätä roolia sopivana taloyhtiölle. Asukkaan omalla vastuulla varoittimien ylläpidon pitäisi edelleen 69 prosenttia vastaajista, ja lisäksi pienellä vastaajajoukolla ei ollut näkemystä suuntaan tai toiseen. Eniten taloyhtiön ylläpitovastuuta kannattavat kerrostaloasujat, joista sen kannalla on joka kolmas.

Kylään mennessä paristoja mukaan

Kaikkiaan Arjen katsaus -kyselyyn vastanneista suuri enemmistö, 94 prosenttia, kertoi, että heidän kotonaan on palovaroitin. Sen toimivuudesta ei tässä yhteydessä kysytty.

- Asuntojen sisätilojen lisäksi olisi tärkeää, että taloyhtiöissä olisi myös yhteisissä tiloissa toimivat palovaroittimet. Me vakuutusyhtiössä näemme vuosittain rakennuspaloja, joissa toimiva varoitin asunnossa tai kerrostalon porrashuoneessa, kellarissa tai ullakolla olisi voinut estää tulen usein hyvin traagisiakin vahinkoseurauksia, sanoo Määttänen.

Koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeusajan aikana monet ovat viettäneet tavallista enemmän aikaa kotona. Tämä voi lisätä paloturvallisuusriskejä etenkin riskiryhmiin kuuluvilla.

- Jos menet käymään iäkkään läheisesi tai tuttavasi luona, nappaa samalla mukaan muutamia paristoja. Näin voit kyläreissulla katsoa, että palovaroittimet varmasti toimivat ja tarvittaessa vaihtaa paristot.

Perinteisen palovaroittimen pariston ja hälytysäänen toimivuutta voi testata painamalla testinappia. Lisäksi varoittimesta voi pari kertaa vuodessa varovasti imuroida tai kuivalla liinalla pyyhkiä pölyt, mikä voi parantaa savun havaitsemista.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 25.9.–1.10.2020 välisenä aikana 1 070 suomalaista. He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS, ja sen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Palovaroitin voi pelastaa kodin ja hengen

  • Palovaroitin on lakisääteinen kaikissa asunnoissa. Minimivaatimus on yksi varoitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden, mutta varoittimia kannattaa olla ainakin kaikissa nukkumistiloissa ja poistumisreiteillä, kuten eteisessä.
  • Tulipaloissa menehtyy vuosittain kymmeniä ihmisiä, mutta määrää on saatu laskemaan mm. lainsäädäntömuutoksilla ja palovaroittimilla. Viime vuonna tulipalot vaativat pelastustoimen mukaan 49 uhria.
  • Pelastusviranomaiset suosittelevat varoittimen toimivuuden testaamista kuukausittain. Paristokäyttöisen varoittimen kunnossapito on asukkaan vastuulla. Verkkovirralla toimivien varoittimien uusimisesta ja ylläpidosta vastaa taloyhtiö, mutta niitäkin tulee asukkaan itse säännöllisesti testata.
  • Paristo kannattaa vaihtaa vuosittain, esimerkiksi 1.12. vietettävänä palovaroitinpäivänä. Jos varoitin jo aiemmin ilmoittaa pariston tehon loppumisesta toistuvilla äänimerkeillä, vaihda paristo heti.
  • Palovaroitin ei kestä ikuisesti. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tutkimuksissa on havaittu, että vuosien myötä niiden savuherkkyys ja äänenvoimakkuus voivat heiketä. Palovaroitin on hyvä vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein.
  • Kodin paloturvallisuuden riskeistä ja yleisistä syttymissyistä voit lukea lisää täällä. Keräsimme juttuun ohjeita, kuinka palonvaaraa voi vähentää kotitaloissa.
  • Kotia tulelta suojaavia välineitä, kuten palo- ja häkävaroittimia ja alkusammutusvälineitä, voi tilata kotiin myös LähiTapiolan Turvakaupasta.

Lähde: Finlex, Pelastustoimi, Tukes, SPEK

Lue lisää kotivakuutuksestamme

Kun turvanasi on kotivakuutus, et ole tyhjän päällä, vaikka sattuisi tulipalo, varkaus tai vesivahinko.
Lue lisää kotivakuutuksestamme!

Lue lisää ja osta