Suomalainen ei puhu eikä pukahda rahasta - psykoterapeutti ”Nuorilla tilanne on jo toinen”

LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan peräti 69 prosenttia suomalaisista ei halua kertoa varallisuutensa määrää edes lähipiirilleen. Psykoterapeutti Maarit Lassanderin mielestä puhumattomuus on muuttumassa ja se on vain hyvä asia.

Rahasta tai omaisuudesta puhuminen on suomalaisille yhä tabu. Oman tilisaldon, palkan tai omaisuuden määrän kertominen nähdään yhä helposti kerskailuna, jota suomalaiset haluavat välttää viimeiseen asti. Näin uskoo psykoterapeutti Maarit Lassander.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan vain joka kymmenes kyselyn yli tuhannesta vastaajasta keskustelee mielellään rahasta läheistensä kanssa. Kolmannes puhuu rahasta jokseenkin mielellään. Sen sijaan peräti 55 prosenttia vastaajista sanoo, ettei rahasta puhuminen innosta heitä lainkaan tai hyvin vähän.

-Tämä on varmasti sekä kulttuuri- että perinnekysymys. Meillä ei ole ollut rahasta puhumisen perinnettä. Suomessa rahasta tai omaisuudesta puhuminen on nähty ylpeilynä tai rehvasteluna, Lassander sanoo.

Lassanderin mukaan esimerkiksi palkasta puhuttaessa pienistä tuloista on helpompi puhua. Sen sijaan suurista tuloista vaietaan tyystin. Vaikeus palkkatason julkistamisesta tuli esille kyselyssäkin. Kyselyssä 60 prosenttia vastaajista ei halunnut kertoa palkkatasostaan lähipiirilleen. Puhuminen oli vaikeampaa suurituloisille kuin pienituloisille.

Lassander tunnistaa itsekin epämiellyttävän tunteen, joka esimerkiksi oman palkan kertomiseen liittyy. Osallistuminen palkan julkistushaasteeseen somessa herätti ensimmäisenä kysymykset: mitä muut tästä ajattelevat? Tienaanko muiden mielestä liikaa? Yllätys oli, että palaute palkan kertomisesta olikin hyvin positiivinen.

Rahasta puhumisen kynnys on kuitenkin madaltumassa. Nuoremmat suomalaiset eivät koe rahasta puhumista yhtä epämiellyttäväksi kuin vanhemmat. Kyselyn nuorimmista vastaajista, 18-24 –vuotiaista peräti 62 prosenttia sanoi puhuvansa rahasta vähintään jokseenkin mielellään. Yli 65 –vuotiaista vastaajista osuus on puolet pienempi.

-Nykyisillä nuorilla ja teini-ikäisillä on hyvin erilainen suhtautuminen talouteen kuin esimerkiksi omalla ikäpolvellani. Nuoret ovat selvästi avoimempia. Toki meneillään on iso boomi sijoittamisen, säästämisen ja taloustaitojen esille tuomiseen. Nämä ovat asioita, joilla voi jopa vahvistaa itsetuntoa ja uskoa omaan tulevaisuuteen.

Varallisuudesta vaietaan ja sijoituksista ei puhuta

Rahaakin vaikeampi teema suomalaisille on omaisuus. Omasta varallisuudestaan on valmis keskustelemaan lähipiirinsä kanssa hieman enemmän kuin joka neljäs vastaaja (27%). Valtaosa näistäkin vastaajista keskustelee aiheesta vain jokseenkin mielellään.

-Koska varallisuus ei käsitä pelkästään palkkaa, aihe on monille arka. Varallisuus herättää helposti kysymyksen, että onko se itse ansaittua vai helposti perittyä tai muuten saatua. Hyvin monet suhtautuvat aiheeseen varovasti, jotta ei tulisi negatiivista palautetta.

Yhtä hankalaa suomalaisille on puhua sijoitustensa saavutuksista. Kyselyn yli 800 sijoittajasta 27 prosenttia kertoo vähintään jokseenkin mielellään sijoitustensa määrän, arvokehityksen sekä omat onnistumiset tai epäonnistumiset.

Lassanderin mukaan sijoittamalla kerätty omaisuus koetaan kuitenkin hyväksyttävämmäksi varallisuudeksi kuin esimerkiksi perimällä saatu omaisuus. Sijoittamisesta käydään tällä hetkellä paljon keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mutta usein esiin nousevat vain sankaritarinat suurista onnistumisista.

Lassanderin mielestä rahasta, palkasta tai varallisuudesta käytävää keskustelua on kuitenkin hyvä pitää yllä ja keskustelua kannattaisi kasvattaa.

-Ehdottomasti näistä asioista pitäisi keskustella ja pitäisi olla entistä avoimempia. Meillä tulo- ja varallisuuserot kasvavat ja siinä suhteessa emme eroa esimerkiksi muista Euroopan maista. Voidaan ajatella, että pitkällä tähtäimellä hyvinvointimme kärsii näistä eroista.Puhumattomuus rahasta mahdollistaa monenlaisia ilmiöitä aina eriarvoisuudesta sukupuolikysymyksiin. Puhumattomuus piilottaa aina jotakin.

Lassender kannustaa ihmisiä pohtimaan omaa rahasuhdettaan.

- Olen paljon puhunut siitä, että kannattaisi tutkia omaa rahasuhdetta. Mikä tekee vaikeaksi puhua esimerkiksi omasta rahatilanteesta. Kannattaisi tutkia sekä omaa mielenmaisemaa että sitä, mitä haluaisimme esimerkiksi lastemme oppivan taloudenhoidosta ja taloudesta ylipäätään.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mielestä raha- ja taloustaitojen vaatii opettelua, joka olisi hyvä aloittaa varhain.

-Rahataidot vaativat harjoittelua. Pieniä päätöksiä voi harjoitella esimerkiksi viikkorahan avulla, osa tavoitteellisesti säästöön, osa vapaammin käyttöön. Rahan käyttöön liittyy tunnetiloja, joista myös on hyvä puhua. Muutenhan rahan käyttö on arkipäiväistä, joten puhekynnyskin voi olla matala, Nummiaro sanoo.

-Viisainta on puhua teoilla, esimerkkiä suurempaa voimaa tuskin on. Oman talouden budjetoinnista ja säästämisestä lomaa tai eläkeaikaa varten kannattaa kotona kertoa. Nuoren voi tuupata alkuun rahastosäästäjäksi esimerkiksi lahjarahoista kertyneellä pesämunalla.

Lue lisää rahankäyttöön liittyvistä tunnetiloistä täältä.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 25.9.-1.10.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1070 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.