Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Talousasiantuntijapaneeli: Taloudella on mahdollisuudet elpyä nopeastikin koronakriisistä – keskuspankeilla yhä mahdollisuuksia toimia

5.11.2020 - Talous

LähiTapiola Varainhoidon järjestämässä Investment Summit –webinaarissa kolme talouden huippuasiantuntijaa arvioivat meneillään olevaa koronakriisiä ja sen talousvaikutuksia. Asiantuntijoiden mielestä keskuspankit ovat tehneet jo paljon ja nyt on valtioiden vuoro.

Tällä kertaa on toisin, vai onko? Koronaviruksesta johtuva kriisi taloudessa ei kaikilta osin vastaa aiempia suuria talouskriisejä. Näin arvioi Helsingin Yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen LähiTapiola Varainhoidon Investment Summit –webinaarissa.

-Talouskriisimme syyt nyt eivät ole taloudellisia. Meneillään on kasanterveydellinen kriisi, jonka hoitamiseksi talous on säännöstelytoimin ajettu kriisiin. Mielestäni ei tarvitse tämän vuoksi olla pessimisti, että tästä seuraisi samanlaisia pitkäaikaisvaikutuksia, kuten aiheutui viime finanssikriisistä. Voisi olla optimisti, että talous voisi nyt elpyä nopeammin, kun säännöstelytoimista luovutaan, Heikkinen sanoo.

Heikkisen mielestä on yhä vaara, että kriisi jatkuessaan ja mutatoituessaan alkaa muistuttaa aiempia suuria kriisejä. Mutta vielä näin ei ole. Heikkisen mukaan on myös positiivista, että aiemmista talouskriiseistä on opittu ja nyt talouspolitiikassa on menty oikeaan suuntaan.

Globaaliin poliittiseen talouteen erikoistunut tutkija, tohtori Lauri Holappa Demos Helsingistä pitää koronakriisin erikoisuutena sitä, että mittavat rajoitustoimet ovat itse asiassa auttaneet talouksia. Tämä on päinvastoin kuin olisi voinut etukäteen ajatella.

- On ollut ilmeistä, että nimenomaan talouden kannalta parasta on ollut tiukat rajoitustoimet. Näin siinä mielessä, että taudin kapseloiminen ja sen leviämisen estäminen on selvästi johtanut siihen, että kun tautia vähemmän ilmenee, ihmiset uskaltavat taas kuluttaa ja liikkua enemmän, Holappa sanoo.

Rajoitustoimissa tasapainon hakeminen on kuitenkin vaikeaa. Yhä voidaan mennä tilanteeseen, jossa rajoitustoimia on liikaa ja se voisi olla kohtalokasta myös taloudelle.

Keskuspankkien on ollut pakko toimia, mutta toimilla on kauaskantoisia vaikutuksia

Asiantuntijoiden mielestä maailman suurten keskuspankkien mittavat elvytystoimet ovat olleet hyväksi maailman eri talouksille koronakriisin aikana. Lauri Holapan mukaan keskuspankkien mittavilla lainaosto-ohjelmilla voi olla myös kauaskantoisia vaikutuksia.

- Keskuspankit ovat tavallaan marginalisoineet luottomarkkinatoimijoiden roolin. Rajattomilla valtiolainojen osto-ohjelmilla keskuspankit ovat jäädyttäneet valtioiden korkotason tasolle, jonka keskuspankit ovat katsoneet soveliaaksi, Holappa sanoo.

-Kun välitön kriisi on ohi, pitkäkestoinen vaikutus on se, että jatkossa, kun keskustellaan luottomarkkinatoimijoilta tulevista paineista, olemme luoneet tässä ikään kuin ennakkotapauksen. Tietyillä institutionaalisilla järjestelyillä ja rahapoliittisilla päätöksillä voidaan turvata valtioiden rahoitusolosuhteet.

Holappa uskoo, että tulevaisuudessa on yhä vaikeampaa vaatia velanmäärän supistamista käyttäen perusteluina esimerkiksi luottoluokittajien luokituslaskuja ja korkotason nousua. ”Näillä perusteluilla tulee olemaan vähemmän uskottavuutta tulevaisuudessa tai sitten poliittiset vaatimukset keskuspankkien toimintaa kohtaan lisääntyvät”, Holappa ennakoi.

- Kriisin lisäksi meillä on tällä hetkellä ongelmana pitkäkestoinen talouskasvun hidastuminen ja inflaation pysyminen hyvin alhaisella tasolla. Nämä kaikki peräänkuuluttavat finanssipolitiikan aktivoimista ja kokonaiskysynnän lisäämistä. Keskuspankit operaatioillaan mahdollistavat aktiivisemman finanssipolitiikan. Nyt kysymys on siitä, että täyttävätkö valtiot finanssipolitiikallaan sen tilan, jonka keskuspankit ovat rahapolitiikallaan raivanneet.

LähiTapiolan pääekonomisti, johtaja Jari Järvinen muistuttaa, että keskuspankkien harjoittamaa rahapolitiikkaa on kritisoitu siitä, että markkinoilla valtionlainojen hinnoittelumekanismi vääristyy keskuspankkien lainaosto-ohjelmien seurauksena.

- Itse näkisin niin, että keskuspankeilla ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin tulla voimallisesti mukaan markkinoille. Jos haluamme pitää rahoitusjärjestelmämme kassassa, tarvitsemme vahvan toimijan, joka pitää rahoitusmarkkinat toiminnassa, Järvinen sanoo.

- Nyt olemme toki uuden edessä. Jos talous uudelleen hyytyy, joudutaan miettimään, mitä elvytystoimia sitten voidaan käyttää. Kyllä keskuspankkien työkalupakista vielä työkaluja löytyy elvytykseen.