Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Korona, vaalit, tuloskausi – palkittu salkunhoitaja neuvoo: Unohda turha markkinakohina ja keskity pitkäjänteiseen sijoittamiseen

27.10.2020 - Talous

Jo 7 vuotta peräkkäin LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti, johtaja Jari Järvinen on palkittu hoitamiensa Maailma –rahastojen suorituksista. Pitkäjänteisellä ja rauhallisella otteella rahastojaan hoitava Järvinen ei markkinoiden äkkiliikkeistä hermostu, mutta mikä on huippusuosittujen mutta matalista korkonäkymistä kärsivien, tasapainoisten yhdistelmärahastojen tulevaisuus?

Mikä rahasto olisi sellainen, joka sopisi lähes tulkoon kaikille? Reippaasti yli miljoonan suomalaisen mielestä vastaus on korkoja ja osakkeita eri tavoin painottava yhdistelmärahasto.

Kotimaiset rahasto- ja varainhoitoyhtiöt tarjoavat suomalaisille satoja erilaisia rahastoja, mutta rahastolajeista aivan ylivoimaisesti eniten omistetaan yhdistelmärahastoja ja nimenomaan koko maailman osake- ja korkomarkkinoita sijoitusympäristönään käyttäviä yhdistelmärahastoja. Tällaisia Maailma-yhdistelmärahastoja LähiTapiolassa hoitaa pääekonomisti, johtaja Jari Järvinen. Lue lisää LähiTapiolan Maailma-rahastoista täältä.

Järvinen on hoitanut Maailma-rahastoja jo lähes kaksi vuosikymmentä. Järvisen pitkäjänteinen ja rauhallinen salkunhoidon ote on tuonut tulosta rahastojen osuudenomistajille, mutta ovat työn huomioineet myös rahastoluokittajat.

Peräti seitsemän vuotta peräkkäin vähintään yksi Maailma-rahastoperheen kolmesta rahastosta on palkittu Thomson Reuters Lipperin rahastokilpailuissa Pohjoismaiden parhaimpana yhdistelmärahastona. Tänä vuonna kaikki neljä Maailma-rahastoa palkittiin luokkansa parhaimpina. Lisäksi myös Morningstar on palkinnut LähiTapiola Maailma 50 –rahaston Suomen parhaimpana yhdistelmärahastona vuosina 2011, 2012 ja 2020.

- Faktapohjainen, harkitsevainen ja tempoilematon tyyli on ollut salkunhoitoni kulmakiviä. Sijoitushorisontti on aina ollut mieluummin pidempi kuin lyhyempi, Järvinen kuvailee tapaansa hoitaa rahastojaan.

Järvisen mielestä hänen salkunhoitotapaansa ei kuulu markkinoiden sykkeessä eläminen ja nopeat liikkeet. Hän uskoo, että riskistä saa korvauksen pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä voi sattua mitä tahansa, mutta pidemmällä aikavälillä faktat ratkaisevat.

Järvinen uskoo myös, että sijoittamisessa tehokkain kokonaisuus löytyy yhdistelemällä mielekkäästi sekä passiivisia että aktiivisia sijoitusratkaisuja.

- Lisäksi pitää olla hyvä, koeteltu sijoitusprosessi. Mikään prosessi tai yksittäinen malli ei ole täydellinen, mutta sen pitää pohjautua aina hyvään tausta-analyysiin ja rauhalliseen harkintaan.

Pidemmälle katsova sijoittaja voi olla rauhallisella mielellä, mutta entä yhdistelmärahaston osuudenomistaja?

Kulunut kevät ja kesä ovat olleet jopa pitkälle eteenpäin katsovan sijoittajankin näkökulmasta ennennäkemätön. Kevään lähes totaalisesta taloussulusta ja sijoitusmarkkinoiden romahduksesta on toivuttu huomattavan nopeasti.

Syksyllä koronapandemia on yltynyt uudelleen ja taas pelätään sulkutoimia. Edessä on joukko muitakin epävarmuustekijöitä Yhdysvaltain presidentinvaaleista brexitiin.

-Katselen kuitenkin maailmaa hyvin rauhallisin mielin, jopa hieman optimistisesti. Toki vaalit, sulkutoimet ja brexit ovat lyhyellä aikavälillä isoja riskitekijöitä, mutta pidemmällä tähtäimellä oleva sijoittaja voi olla rauhallisella mielellä. Kevään kaltaista nopeaa laskua ja nousua tuskin mikään malli olisi tunnistanut, eikä harkintakaan, Järvinen sanoo.

-Meneillään oleva talouden elpyminen, hallitusten ja keskuspankkien mittavat tukitoimet, maailmanlaajuinen tuoton metsästys ja ennätyksellisen matalat korot puoltavat osakkeita.

Sen sijaan korkosijoittajalle, joita myös yhdistelmärahastojen osuudenomistajat ovat, tulevaisuus näyttää vaikealta. Järvisen mukaan nykyisenkaltainen poikkeustila negatiivisine korkoineen ei välttämättä ole pidemmän päälle kestävää. ”Vielä taso kestetään, mutta kysymysmerkki on, kestetäänkö vielä suuremmat miinukset.”

-Pidemmällä aikavälillä on mietittävä, mitä korkojen tilalle ottaa. Onko se jotain vaihtoehtoisia likvidejä sijoituskohteita tai jopa epälikvidejä kohteita. Vaihtoehto on myös hyväksyä se, että tuotto-odotus vain on nyt aiempaa matalampi, Järvinen sanoo.

-Tutkimusten mukaan allokaatio eli osakkeiden ja korkojen välinen painotus selittää yli 90 prosenttia tuoton vaihtelusta eli riskistä. Mutta itse tuotto selittyy valtaosin valinnoilla omaisuusluokkien sisällä. Siihen pitää salkunhoidossa keskittyä. Pitää miettiä, mitkä ovat niitä sijoituskohteita, jotka pidemmällä aikavälillä tuovat ylituottoa, kuten esimerkiksi pienet yhtiöt, temaattinen sijoittaminen tai pitkä korkoriski. Eurosijoittajan näkökulmasta myös avoimet valuuttariskit ovat tuoneet yleensä hajautushyötyjä rahoitusmarkkinoiden stressijaksoilla.

Näitä kolmea mittaria ammattilainenkin seuraa

Salkunhoitajalle kuin kenelle tahansa sijoittajalle on tärkeää osata arvioida ja ennakoida talouden suhdannenäkymiä ja tulevia trendejä. Ne antavat sijoittajalle viitteitä siitä, miten hänen kannattaa eri sijoituslajeja salkussaan painottaa. Pitääkö lisätä riskiä siis kasvattaa salkun osakepainoa vai vähentää riskiä eli lisätä korkosijoitusten osuutta?

Ammattilaiset seuraavat useampia mittareita, käyttävät niitä omien mallinnustensa pohjana ja tekevät tulosten perusteella muutoksia sijoitussalkkuihinsa. Tavallisen sijoittajan ei tarvitse ryhtyä moisiin laskuharjoituksiin. Näkemyksen voi muodostaa helposti hieman googlettamalla ja lehtiä lukemalla. Mikään mittari ei ole täydellinen, eikä siksi kannata tukeutua vain yhteen mittariin. Sen sijaan kolmesta helposti löytyvästä mittarista saa jo hyvän arvion tulevasta.

  1. OECD:n suhdanneosoitin antaa signaalin suhdannekäänteistä. OECD:n mittari summeeraa laajan joukon talouteen vaikuttavia osia. Mittarin lukemat julkistetaan kerran kuussa OECD:n sivuilla. Mittari ennakoi reaalitalouden käänteitä noin 6-9 kuukautta eteenpäin. Mittari vastaa kysymykseen, mikä on suhdannenäkymä ja talouden suunta. Kun suhdanneosoitin nousee, on se merkki paremmista ajoista taloudessa ja riskiä voi lisätä. Osoittimen laskiessa kannattaa miettiä riskin vähentämistä. Oleellista on lukea mittarista, mihin suuntaan maailmantalous on menossa. Keväällä mittari painui historiansa heikoimmalle tasolle, mutta on toipunut kesän aikana hyvin.
  2. Osakkeiden ja joukkolainojen tuottoero kertoo talouden suunnasta. Esimerkiksi voi seurata maailman osakemarkkinoiden ja euroalueen valtionlainojen välisten vuosituottojen eroja. Esimerkkinä voi käyttää vaikkpa MSCI World -indkesnin ja Euroopan valtionlainojen tuottoeroa. Kun vuosituottojen ero levenee eli osakkeiden tuotto on ollut korkotuottoa enemmän, riskin lisääminen on kannattanut. Supistuva tuottoero puolestaan viittaa riskin vähentämiseen.
  3. Korkotaso ja korkojen aikarakenne kuvaa markkinoiden odotuksia talouden kasvusta ja inflaatiosta. Pitkän koron pitäisi normaalisti olla korkeammalla kuin lyhyen koron. Korkotasoa voi seurata esimerkiksi Saksan 10 vuoden valtionlainan koron ja 3 kuukauden euriborin erosta.

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2020 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää