Joka kolmas autoilija ollut vaaratilanteessa hirven tai peuran kanssa – vain harva hidastaa silti varoitusalueella

Kyselyn mukaan kolmannes autoilijoista on törmännyt tai ollut läheltä piti -tilanteessa hirven tai peuran kanssa. Vain joka viides kertoo silti hiljentävänsä vauhtia hirvieläinvaaran alueella. Tänä vuonna hirvi- ja porovaroitusmerkkien rinnalle tuli myös kauriista ja peuroista varoittava liikennemerkki. Riski eläinkolareihin kasvaa syksyllä.

Ainakin joka kolmas autoilija on ollut liikenteessä kohdakkain hirvieläimen kanssa. Tämä selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Kun autoilijoilta kysyttiin, oletko ollut kolarissa tai läheltä piti -tilanteessa hirvieläimen kanssa, vastaajista 34 prosenttia kertoi näin käyneen hirven ja 30 prosenttia peuran kanssa.

Vaaratilanteet eivät kuitenkaan vaikuta lisänneen varovaisuutta. Kun autoilijoilta kysyttiin, kuinka he suhtautuvat tiellä oleviin hirvieläinvaarasta kertoviin merkkeihin, enemmistö vastaajista (83 %) kertoi lisäävänsä tarkkaavaisuutta, mutta vain joka viides (21 %) hidastavansa nopeutta. Joka kymmenes (12 %) kertoi, ettei aina huomaa varoitusmerkkejä, ja osa (7 %) ei myöskään reagoi niihin mitenkään.

- Kyselyn tuloksista ilmenee, että kaikkiaan vaaratilanteita eläinten kanssa sattuu liikenteessä varsin paljon. Yksilötasolla niitä ei kuitenkaan satu usein ja siksi riskiä ei osata ottaa niin vakavasti, että esimerkiksi hidastettaisiin vaara-alueilla ajonopeutta. Hirvieläinvaaran alueella kannattaa kuitenkin aina, paitsi lisätä tarkkaavaisuutta, myös edes hieman hidastaa vauhtia. Pienikin nopeuden alentaminen tuo lisää pelivaraa toimia yllättävissä tilanteissa ja se lyhentää jarrutusmatkaa, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.

- Mahdollisessa törmäyksessä seuraukset ovat aina suorassa suhteessa ajonopeuteen. Mitä suurempi on ollut nopeus törmäyshetkellä, sitä vakavampia ovat yleensä myös seuraukset, kuten loukkaantumiset.

Teillä varoitetaan hirvistä, poroista ja kauriista

Liikenneväylille tulevista hirvieläimistä on jo vuosikymmeniä varoitettu hirvi- ja porovaaran merkeillä. Tänä vuonna uutena liikennemerkkinä käyttöön tuli kauriseläintä kuvaava varoitusmerkki. Sen on tarkoitus varoittaa niin kauriista kuin peuroista. Merkki otettiin käyttöön kesäkuussa osana uutta tieliikennelakia.

Varoitusmerkkejä voidaan sijoittaa tienkohtiin ja tieosuuksille, joilla riski törmätä eläimiin arvioidaan tavallista suuremmaksi. Väyläviraston asiantuntija Tuomas Östermanin mukaan Kauriseläin-merkin käyttöönoton taustalla ovat eteläisessä Suomessa muuttuneet eläinkannat.

- Varoittamisen tarve on tullut siitä, että valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat ovat 2000-luvulla merkittävästi kasvaneet Etelä-Suomessa, mutta näillä alueilla poron kuvan sisältävän merkin käyttö on tuntunut vieraalta. Liikenteen kannalta tärkeintä on erottaa merkissä selvästi pienemmät hirvieläimet hirvestä.

Östermanin mukaan uuteen merkkiin päätyi juuri kauris, koska Ruotsissa oli jo valmiiksi käytössä kauriin kuvan sisältävä merkki. Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, peura jo astetta suurempi. Kauriseläin-merkin kohdalla Österman kehottaa tarkkailemaan tienpientareita hieman eri tavalla kuin hirvivaara-alueella.

- Ensinnäkin olennaista on se, että autoilijalle vaara on kauriiden ja peurojen kanssa paljon pienempi kuin hirven kohdalla, koska eläimet ovat merkittävästi pienempiä. Toisaalta vaara-alueet ovat paljon suurempia. Kauriilla ja peuroilla ei ole sellaisia totuttuja reittejä kuin hirvillä, joten niitä on syytä tarkkailla laajemmalla alueella. Tarkkaavaisuuden ei siis kannata päästää herpaantumaan, sillä eläin saattaa loikata yllättävästä paikasta tielle.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi elokuussa 2020 kaikkiaan 1 068 henkilöä. He edustavat Manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä. Hirvieläinkolareihin ja -vaaramerkkeihin liittyviin kysymyksiin vastasi 411 autoilijaa (ajanut autolla viimeisen 12 kuukauden aikana). Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Riski hirvieläinkolareihin kasvaa syksyllä

• Hirvieläinonnettomuuksia sattuu eniten loka- ja marraskuussa. Syitä kolareiden painottumiseen syksyyn ovat mm. heikkenevät ajo-olosuhteet sekä metsästys ja eläinten kiima-aika, jotka saavat eläimiä liikkeelle. Monet hirvieläimet myös siirtyvät syksyllä talvilaitumille.
• Riistaonnettomuuksista 48 prosenttia tapahtui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna valkohäntäpeurojen, 36 prosenttia metsäkauriiden ja 15 prosenttia hirvien kanssa. Kaikkiaan riistaonnettomuuksia tilastoitiin runsaat 13 400. Lisäksi Liikennevakuutuskeskus korvasi runsaat 4 100 porovahinkoa.
• Liikenteessä kannattaa olla valppaana etenkin hämärän ja pimeän aikaan, koska näihin aikoihin sattuu eniten hirvieläinkolareita. Tienvierustoja kannattaa pitää silmällä etenkin, jos tien lähellä on paljon puita ja pensaikkoa.
• Jos huomaat hirvieläimen tiellä tai tienpientareella, vähennä välittömästi nopeutta. Jos joudut väistämään, pyri väistämään eläimen takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

Lähteet: Suomen riistakeskus, Tilastokeskus, Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus