Metsäomistajan ABC – näin kasvatat tuottoisan metsän

Metsän arvon hahmottaminen voi olla haastavaa etenkin, jos on aivan uusi metsänomistaja. Nähdäkseen metsänsä puilta on ymmärrettävä muutamia perusasioita. Sen jälkeen voi miettiä itselleen sopivat tavat metsävarallisuutensa hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Metsänomistajalla on nykyään paljon vapauksia ja mahdollisuuksia kasvattaa metsäänsä. Se, missä toiselle on tärkeää vaalia luonnon monimuotoisuutta, toiselle vihreän kullan tuotto on tärkeää.

Ensimmäiset askeleet omistamansa metsän puuston arvon ymmärtämiseen lähtevät metsäsuunnitelman tilaamisesta ja metsäretkestä. Kannattaa vierailla omassa metsässä sellaisen asiantuntijan kanssa, joka ymmärtää metsäsuunnitelman termistön ja sisällön.

Suunnitelma sisältää esimerkiksi metsäkiinteistön sijainnin ja metsän tarkemmat kuviotiedot kartalla. Sen sisältö hahmottuu metsäasioihin perehtymättömälle parhaiten vasta paikan päällä.

-Metsäsuunnitelmaa kannattaa käydä asiantuntijan kanssa ensin läpi ja pyrkiä hahmottamaan muun muassa metsän puustomäärät, kasvuennusteet ja tulevaisuuden hoitotarpeet. Sen jälkeen on helpompi pohtia, mitä metsällään haluaa tehdä, kertoo LähiTapiolan Metsätalousliiketoiminnan kehityspäällikkö Marika Makkonen.

Metsä ei sovi hätähousulle

Metsäsijoituksessa on hyvä huomioida kymmenien vuosien perspektiivi. Alussa syntyy enemmän kuluja, mutta myöhemmin puista saa tuottoa. Alkuvaiheessa metsänhoito myös maksaa enemmän. Hyvin hoidettuna metsä tuottaa, ja omistaja voi saada sijoitukselleen tuottoa reilusti yli neljä prosenttia. Tuoton määrittely on haastavaa, kun tarkasteluväli on pitkä.

-Hyvää tuottoa metsästä havittelevan kannattaa panostaa erityisesti ensimmäisten vuosien metsän hoitoon, jotta puut pääsevät kasvamaan kunnolla ja järeytyvät. Hoidetuissa metsissä puut ovat myös terveempiä ja kestävät paremmin esimerkiksi hyönteisten tekemiä haittoja.

Yleisimpään eli tasaikäiskasvatukseen perustuvassa metsänhoidossa ensimmäisiä metsätöitä istutuksen jälkeen ovat taimikon perkaus ja harvennus. Ne ovat tärkeitä, koska ensimmäisinä vuosina esimerkiksi heinät, vadelmapensaat, pajut ja muut metsän tuotolle arvottomat kasvit pääsevät leviämään liiaksi. Puut taistelevat kasvutilasta, valosta ja maan ravinteista. Taimikon harvennuksen jälkeen puut pääsevät kasvamaan ja rungot saavat vahvan startin kasvuun.

Myöhemmin muuta kasvillisuutta ei enää kasva yhtä paljon, koska puut vievät tilaa ja ravinteita pienemmiltä kasveilta. Kun puut pääsevät kunnolla kasvamaan, hyvin hoidetulle metsälle ei tarvitse välttämättä vuosiin tehdä mitään. Suomalaisilla metsänomistajilla on Luonnonvarakeskuksen mukaan eniten skarpattavaa nimenomaan nuoren metsän hoidossa.

-Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä paremmin metsä on hoidettu, sitä parempi sen tuottokin on. Ajallaan ja hyvin hoidetussa metsässä voi aikanaan olla jopa kolmekymmentä prosenttia enemmän ainespuuta kuin hoitamattomassa metsässä, Makkonen toteaa.

Viimeisin hakkuu tuottaa - mutta milloin?

Taimikonhoitojen jälkeen vuosien päästä koittaa ainakin yksi harvennushakkuu ja lopulta uudistushakkuu.

Suunnitelmallisessa metsänhoidossa pyritään siihen, että metsässä kasvaisi aina uudistuskypsää puuta sekä taimikkoa. Karkeasti voidaan sanoa, että noin 15 prosenttia pinta-alasta olisi hyvä olla uudistuskypsää puuta, 60 prosenttia nuorta kasvatusmetsää ja loput taimikkoa.

Puuston kasvu alkaa hidastua noin viidenkymmenen vuoden ikäisessä metsässä, ja tyypillisesti puusto hakataan 60-80 vuoden iässä. Päätehakkuu on kaikista tuottoisin hakkuu omistajalleen.

Puun hinta heittelee hieman eri ajanjaksoina. Ellei akuuttia rahantarvetta ole, puukauppa kannattaa ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, että puun hinta on mahdollisimman hyvä.

-Toisaalta neuvoisin puunhakkuuseen silloin, kun itselle on hyvä aika. Mitä isompi puu on ja jo kasvunsa päässä, sitä herkemmin se myös esimerkiksi kaatuu myrskyssä ja erilaiset tuholaiset uhkaavat sitä. Tärkeää on, että puukauppatuloja ei jätä pankkitilille lojumaan inflaation syötäväksi, vaan varoille kannattaa etsiä tuottavampia kohteita esimerkiksi sijoittamalla. Osa rahoista on syytä jättää myös metsänhoitoon, jotta metsä tuottaa jatkossakin, Makkonen kertoo.