”Vastuullisessa sijoittamisessa suomalaiset varainhoitajat ovat hyvää eurooppalaista keskitasoa” – data ja resurssit ovat yhä haasteita

Varainhoitajien laatuarvioita tekevän, tutkimusyhtiö SFR Research’n toimitusjohtaja Annukka Segersvenin mielestä vastuullisen sijoittamisen edelläkävijät LähiTapiola ja Nordea ovat saaneet rinnalleen jo laajan kirjon varainhoitajia. Resurssierot erottavat kuitenkin varainhoitajat yhä toisistaan.

Digiloikan tavoin vastuullinen sijoittaminen on loikannut osaksi suomalaisten varainhoitajien sijoitustoimintaa. Vain ani harva varainhoitaja voi enää tarjota sijoitustuotteita asiakkailleen niin, ettei varainhoitaja tavalla tai toisella arvioi, toimiiko sijoituskohde ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallintotavan näkökulmasta vastuullisesti.

Jo yli vuosikymmenen suomalaisten varainhoitajien vastuullista sijoittamista arvioinut, tutkimusyhtiö SFR Research’n toimitusjohtaja Annukka Segersven sanoo, että pari kolme vuotta sitten suomalaisissa varainhoitajissa tapahtui selvä muutos ja vastuullisen sijoittamisen tärkeä ja kasvava trendi otettiin vakavasti.

Siihen asti Suomessa oli vain pari edelläkävijävarainhoitajaa, jotka panostivat selkeästi vastuulliseen sijoittamiseen. Edelläkävijöistä ensimmäinen oli LähiTapiola ja toisena tuli Nordea. Lue lisää LähiTapiolan vastuullisesta sijoittamisesta täältä.

- Ison kakkosaallon lähettivät liikkeelle suuret sijoittajat. Varainhoitajat ymmärsivät, että juuri sijoittajat haluavat vastuullista sijoittamista, Segersven sanoo.

- Arvioisin, että suomalaiset varainhoitajat ovat vastuullisessa sijoittamisessa eurooppalaisessa mittakaavassa keskimäärin hyvällä keskitasolla. Ruotsi on ollut pitkään vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöitä, samoin Norjan öljyrahasto. Myös Hollannissa maan eläkeyhtiöt ovat edistäneet vastuullista sijoittamista pitkään.

Erot syntyvät integroinnista ja resursseista

Vaikka varainhoitajat ovat omaksuneet vastuullisen sijoittamisen laajasti, eroja varainhoitajien ja niiden harjoittaman sijoitustoiminnan välillä on yhä paljon. Annukka Segersvenin mukaan eroja syntyy muun muassa siitä, miten syvälle vastuullinen sijoittaminen on integroitu osaksi varainhoitajan sijoitustoimintaan.

- Monessa organisaatiossa on edelleen vain yksi henkilö, joka vastaa koko organisaation vastuullisesta sijoittamisesta. Parhaimmillaan on niin, että jokainen salkunhoitaja on osa vastuullisen sijoittamisen tiimiä, Segersven kertoo.

-Eroja varainhoitajien välillä tulee myös siitä, onko kyseessä iso vai pieni toimija eli millaiset resurssit sijoitustoiminnalla on. Sitä kautta tulee esille, ostetaanko ulkopuolista rating-palvelua sijoituspäätösten tueksi vai tehdäänkö myös analyysiä ja luokitusta itse.

Ostopalveluiden käytön ja oman analyysin välinen ero syntyy siitä, että usein vastuullisuusluokituksia ei ole tarjolla kaikille sijoituskohteille. Näin varainhoitajan käyttämistä sijoituskohteista osa saattaa jäädä luokittamatta kokonaan. Yksinomaan ostopalveluita käyttävä varainhoitaja tukeutuu usein vain yhteen luokitusarvioon ja ehkä vain yhteen mittariin. Näin kokonaisarvio sijoituskohteen vastuullisuudesta voi jäädä yksipuoliseksi.

Kuuma peruna on raportointi

Segersvenin mukaan tämän päivän suurimmat haasteet vastuullisessa sijoittamisessa liittyvät dataan. Osakesijoittajat ovat vastuullisessa sijoittamisessa kaikkein pisimmällä, sillä heidän sijoituskohteensa eli pörssiyhtiöt tuottavat jo hyvin tietoa vastuullisesta toiminnastaan. Toki eroja suurten ja pienten yhtiöiden tuottamassa materiaalissa on yhä paljon.

- Monella osa-alueella tietokannat ovat yhä hyvin heppoisia. Yksi tietokanta voi antaa ihan eri vastauksen kuin toinen ja myös kannoista puuttuu osa-alueita ja kohteita. Suurimmat yritykset pystyvät resurssiensa puitteissa raportoimaan vastuullisesta toiminnastaan, mutta on yhä paljon yrityksiä, joilla vastaavia resursseja ei ole eivätkä ne pysty osoittamaan vastaavalla tavalla vastuullisuuttaan. Tämä voi johtaa siihen, että sijoitussalkut painottuvat enemmän suuryrityksiä suosiviksi.

Tietokantojen vajavaisuudesta johtuen Segersven painottaakin sitä, että sekä sijoittajat että varainhoitajat eivät tukeutuisi vain yhteen vastuullisuusluokittajan arvioon tai yhteen mittariin. Sijoittajien ja varainhoitajien olisi tehtävä myös omaa analyysiä ja arviointia.

Segersvenin mukaan tällä hetkellä vastuullisen sijoittamisen kuumimpia puheenaiheita on asiakasraportoinnin kehittäminen. Varainhoitajien asiakkaat haluavat nähdä, miten vastuullisuus ja sen osa-alueet näkyvät ja vaikuttavat juuri heidän salkuissaan.

- Päätään nostaa myös vaikuttavuussijoittaminen. Halutaan, että raha pannaan töihin. Sen lisäksi, että sijoitetaan vastuullisesti ja samalla hallitaan riskejä, samalla halutaan myös kallistua siihen suuntaan, että toiminta positiivisesti vaikuttaisi sijoittajan haluamiin ja tärkeiksi katsomiin asioihin.