Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Vesillä synkkä alkuvuosi – ”Hukkuminen voi tapahtua hiljaa ja nopeasti”

10.6.2020 - Turvallisuus

Tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä oli tapahtunut enemmän hukkumisia kuin vuosiin. Heikot jäät, lämmin alkukesä ja myös korona-aikana lisääntynyt ulkoilu selittävät osaltaan onnettomuuksia. Tässä jutussa asiantuntijat antavat neuvonsa turvalliseen liikkumiseen vesillä ja veden äärellä. Veneilijän kannattaa muistaa myös korostunut päällikön vastuu ja muutokset vuokraveneilyssä.

Poikkeuksellinen korona-aika on korostanut varovaisuutta monessa suhteessa, mutta se ei ole valitettavasti heijastunut vesille. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotilaston mukaan alkuvuonna on hukkunut jo 40 ihmistä, mikä on korkein toukokuun jälkeinen lukema kuuteen vuoteen.

- Alkuvuonna ihmisiä hukkui jäihin, koska jäätilanne oli tavallista heikompi. Viime kuukausina on kuitenkin alkanut näkyä myös veneilykauden alku ja ilmojen lämpeneminen. Esimerkiksi veneissä on sattunut horjahduksia, eikä aina ole ollut pelastusliivejä päällä. Näyttää valitettavasti myös siltä, että kun ihmiset epidemia-aikana ovat innostuneet ulkoilemaan enemmän, olemme saaneet enemmän suru-uutisia vesiltä, sanoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Tänä kesänä moni matkailee tavallista enemmän kotimaassa ja liikkuu vesien äärellä. Aikaa vietetään omilla ja vuokramökeillä ja kenties kokeillaan ensimmäistä kertaa veneilyä. Heinonen muistuttaa, että kaikki voivat nauttia vesistöistä turvallisemmin, kun muistamme turvavarusteet, riittävän osaamisen – emmekä jätä ketään yksin.

- Lasten kanssa uimaan kannattaa aina mennä porukalla. Myöskään aikuisen ei kannata lähteä uimaan tai veneilemään yksin, sillä silloin apu ei välttämättä löydä paikalle, jos jotain sattuu. Hukkuminen voi tapahtua hyvin hiljaa ja nopeasti.

Vieraassa rannassa, kuten kaverin tai vuokramökillä, kannattaa myös pelata varman päälle.

- Veteen ei koskaan kannata hypätä, ennen kuin tietää, mitä odottaa pinnan alla.

Veneessä aina jollakulla tilanne hallussa

Veneilykesään uusia tuulia tuo myös kesäkuun alussa uudistunut vesiliikennelaki. Turvallisuusnäkökulmasta siitä kannattaa painaa mieleen esimerkiksi korostunut päällikön vastuu sekä keventynyt vuokraveneilyn sääntely.

Uuden lain myötä jokaisessa huviveneessä – siis myös soutuveneissä – pitää olla päällikkö, joka viime kädessä vastaa veneen ja matkustajien turvallisuudesta. Hän huolehtii siitä, että matkassa ovat kaikki vaaditut varusteet, kuten pelastusliivit ja äyskäri, ja tarvittaessa ohjeistaa muita.

- Kaveriporukastakin kannattaa valita ennen vesille lähtöä joku, jolla on reissun ajan vastuu veneen ohjaamisesta tai mahdollisen toisen kuljettajan ohjeistamisesta. Päällikön kannattaa olla porukan etevin veneilijä tai vähintään henkilö, jolla on tehtävään riittävät ikä, kyvyt ja taidot. Matkan ajan hänen pitää toki olla itse koko ajan ajokunnossa, sanoo kehityspäällikkö Timo Ekholm LähiTapiolasta.

Veneiden vuokraaminen voi yleistyä tänä kesänä, sillä vuokraveneilyn sääntely keveni alkukesästä. Nyt kuka tahansa voi laittaa oman huviveneensä katsastamatta vuokralle. Sen täytyy kuitenkin edelleen täyttää lain huviveneiltä edellyttämät yleiset turvallisuus- ja varustevaatimukset.

- Veneen itselleen vuokraavan kannattaa aina varmistua, että vene on kaikkinensa kunnossa ja turvallinen kyseisille vesille. Veneen käyttöä kannattaa myös käydä vuokraajan kanssa läpi ja kertoa omasta osaamisesta. Lisäksi kannattaa varmistaa, että omistajan ottama venevakuutus kattaa myös vuokralaisen käytössä sattuneita vahinkoja, sanoo Ekholm.

- Laki kieltää omistajaa luovuttamasta venettä osaamattomalle henkilölle. Näin myös vuokralle antajalla on vastuunsa onnettomuuksien ehkäisyssä. Vuokralaisen pitää aina saada riittävä ohjeistus veneen turvalliseen käyttöön.

Tuttu ranta yhä vaaran paikka

Kovin usein veneilijän hukkumisonnettomuus sattuu kuitenkin edelleen tutulla veneellä, tutuilla vesillä ja myös lähellä rantaa. SUH:n Kristiina Heinosen mukaan tyypillinen hukkumisen uhri on edelleen mies, joka on pudonnut pienehköstä soutu- tai moottoriveneestä, esimerkiksi kalastaessaan.

- Lähivesillä liikkuessa helposti ajatellaan, ettei pelastusliivejä tarvita. Monessa tapauksessa ne olisivat kuitenkin voineet tuoda veden varaan joutuneelle lisäaikaa, jolloin apu olisi saattanut ehtiä perille.

Suomessa hukkuu edelleen vuosittain noin 150 ihmistä. Tapauksista karkeasti noin joka kolmas liittyy vesiliikenteeseen. Heinosen mukaan alkoholi on tavalla tai toiselle mukana noin puolessa hukkumisonnettomuuksista.

- Veteen liittyy aina riskejä. Siksi on hyvä miettiä omia rajoja ja myös sitä, miten voisi auttaa toisia hätätilanteessa.

LähiTapiolan alueyhtiöt lahjoittavat joka kesä pelastusrenkaita paikallisille uimarannoille ja satamiin. Renkaat ovat kaikkien käytettävissä, jos huomaa jonkun joutuneen veden varaan. Pelastajan kannattaa aina käyttää auttaessaan jotain kättä pidempää, jottei joudu itse veden varaan. Pelastusrenkaan voi heittää apua tarvitsevalle tai käyttää sitä apuvälineenä uidessa pelastettaessa. Rengaslahjoitukset ovat osa LähiTapiolan ja yhteiskuntavastuun kumppanimme Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton yhteistyötä.