Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Leuto talvi enteilee hyönteistuhoja metsissä – vahingoittuneiden puiden poisto nopeasti on välttämätöntä

5.6.2020 - Maa- ja metsätalous

Etelä-Suomen leuto talvi on otollinen lisäämään kirjanpainajatuhoja kuusikoissa. LähiTapiolan Metsätalousliiketoiminnan kehityspäällikkö Marika Makkonen muistuttaa metsänomistajia tarkastamaan metsänsä ajoissa.

Kaarnakuoriaisiin kuuluva hyönteinen kirjanpainaja on omiaan lisääntymään leutojen talvien jälkeen. Kirjanpainaja on kuusikoiden painajainen. Kuoriainen toukkineen tuhoaa varttunutta, jo tukkipuun mitat täyttävää puuta.

-Kulunut talvi oli valtaosassa Suomea leuto, mikä enteilee hyönteistuhojen kasvua. Hyönteistuhoista kuusikoita riivaava kirjanpainaja on metsänomistajan kannalta taloudellisesti yksi pahimmista. Kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja on tummanruskea, noin puoli senttimetriä pitkä ja sen iskeytymisen voi tunnistaa kahvinruskeista purukasoista kuusen rungolla tai tyvellä, LähiTapiolan Metsätalousliiketoiminnan kehityspäällikkö Marika Makkonen kertoo.

Kirjanpainaja munii puihin kaivamiinsa käytäviin. Sen toukat syövät puun nilaa, joka kuljettaa ravintoa puun eri osiin. Kirjanpainaja voi iskeytyä kuusiin. Sen sijaan männyn ja lehtipuut se usein jättää rauhaan.

Kirjanpainaja etsii pääsääntöisesti vahingoittuneita mutta vielä tuoreita kuusia. Esimerkiksi tuulenkaadot ja lumenmurrot kelpaavat hyönteiselle mainiosti. Myös hakattu, korjuuta odottava puu sopii kirjanpainajalle hyvin. Kuuset puolustautuvat kirjanpainajaa vastaan erittämällä pihkaa.

-Kirjanpainajien iskemä puu kuolee nopeasti, jo yhdessä kesässä. Pahimmillaan tukkipuu päätyy energiapuuksi, jonka arvo on vajaa kymmenesosa tukkipuun arvosta, Makkonen sanoo.

-Laki metsätuhojen torjumisesta edellyttää kuorellisen havupuutavaran poiskuljetusta tiettyihin päivämääriin mennessä. Yksi kirjanpainaja ei vielä aiheuta metsässä suuria ongelmia. Mutta kannan päästessä suureksi hyönteisen käyttäytyminen muuttuu ja se voi iskeytyä eläviin, terveisiin puihin. Kun iskuja tulee riittävästi, puu ei pysty puolustautumaan hyökkäykseltä.

Metsäkeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa hakattiin 450 hehtaaria metsää kirjanpainajatuhojen takia.

Leudot talvet, lämpö, kuivuus ja myrskyt suosivat kirjanpainajaa

Kirjanpaina on hyötynyt Etelä-Suomen leudosta, pakkasvapaasta talvesta. Hyönteiskanta on päässyt talvehtimaan hyvin.

Kirjanpainaja hyötyy myös lämpöstä. Hyönteisen toukat kuoriutuvat ja lähtevät parveilemaan ilman lämpötilan noustessa +18 asteeseen. Lumettomassa ja roudattomassa maassa tämä tapahtuu aikaisin keväällä. Parveilu päättyy juhannuksen tienoilla.

Myös myrskyt hyödyttävät kirjanpainajia. Myrskyt kaatavat hyönteisille lisääntymispaikkoja. Lämpimät kesät ja myrskyt ovat otollinen yhdistelmä kirjanpainajille. Esimerkiksi vuosien 2010 ja 2011 isojen myrskyjen vaikutukset näkyivät metsissämme vielä vuosien päästä. Myrskyjä seuranneina lämpiminä kesinä kirjanpainajat pääsivät lisääntymään hyvin.

Vuosi 2015 oli vielä pahempi. Tuolloin isot myrskyt kaatoivat puita ja tarjosivat näin kirjanpainajille runsaasti lisääntymispaikkoja. Vuonna 2015 kirjanpainajatuhojen takia hakattiin metsää noin 1500 hehtaaria.

-On erittäin tärkeää huolehtia siitä, ettei metsiin jää tuhoutunutta puuta yli 10 kuutiometriä. Vahingoittuneet puut kannattaa poistaa mahdollisimman nopeasti. Karkeasti 10 kuutiometriin mahtuu noin 20-30 tukkipuukokoista puuta. Alle 10 kuution tuhopuumäärää ei kannata poistaa, sillä ne ovat kasvualustana kirjanpainajan luonnollisille tuholaisille ja edistävät metsän monimuotoisuutta.

Kirjanpainatuhojen ehkäisyssä juuri kevät ja alkukesä ovat keskeisimmät. Näin päästään poistamaan hyönteiselle tärkeät lisääntymisalustat ja myös ne puut, joihin hyönteinen on jo iskenyt.

-Erityisesti keväisin kannattaa seurata talvella hakattujen alueiden reunaan jääneitä varttuneita kuusikoita ja siellä tuulenkaatoja. Tällaiset alueet ovat alttiimpia tuulituhoille ja siten niistä löytyy lisääntymiselle sopivaa tuoretta puuainesta.

Suomessa kirjanpainatuhoille alttiita alueita ovat erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Suomi. Luonnonvarakeskus Luke seuraa kirjanpainakantojen esiintymistä Suomessa tiiviisti.

-Myös uusista hyönteislajeista on tehty havaintoja. Osa niistä on metsän tuholaisia. Esimerkiksi havununna on yksi tällaisista tulokaslajeista, eikä lainkaan tervetullut metsiimme, Makkonen sanoo.

-Toistaiseksi hyönteistuhojen korvausmäärissä ei ole havaittu LähiTapiolassa merkittävää nousua, mutta tarkkana on syytä olla. Vain noin puolet Suomen metsistä on vakuutettu jollain vakuutuksella. Metsänomistaja on myös korvausvelvollinen, jos omalla huolimattomuudella kirjanpainaja levittäytyy naapurin metsiin. Ellei vakuutusta ole, metsänomistaja kantaa kaikki riskit itse.

Lue lisää LähiTapiolan metsävakuutuksesta täältä.